Tästä listasta ei tule kovin pitkä, sillä aion esitellä vain kaksi podcastia, joita kuuntelen säännöllisesti. Viime aikoina podcasteja on syntynyt kuin sieniä sateella, joten tarjontaa on. Minulla vain on rajallisesti aikaa. Ja olen nirso.
Kun kerroin äidilleni, että kuuntelen podcasteja, hän kysyi, mitä ne sellaiset oikein ovat. Vastasin, että podcast on kuin radio-ohjelma ilman musiikkia. Äitini totesi, että sehän on sitten kuin entisaikojen radiokuunnelma. No jotain sinne päin.
Podcasteissa parasta on se, että niitä voi kuunnella milloin vain, jättää kesken ja jatkaa myöhemmin. Paitsi että toinen esittelemäni podcast ei noudata mitään näitä lakeja. Mutta muut sadat ja tuhannet podcastit, joita netti on pullollaan, ovat tällaisia.
Tykkään podcasteista, jotka antavat jotain ajattelemisen aihetta. Suoraan sanottuna hölynpöly ei kiinnosta. Lenkeillä kuuntelen mieluiten musiikkia, joten podcastien kuuntelu jää työmatkoihin tai siihen, kun teen kotitöitä.

Podcastit ovat myös loistavaa unilääkettä. Joskus, kun en saa unta, laitan podcastin pyörimään kuulokkeisiin ja nukahdan melko varmasti puheensorinaan. Toimii samalla tavalla kuin äänikirja, paitsi että podcasteista ei yleensä tarvitse maksaa mitään. Podcasteja löytyy paljon mm. Spotifysta.
Another Mother Runner -podcast
En enää edes muista, miten päädyin ensimmäisen kerran kuuntelemaan amerikkalaista Another Mother Runner -podcastia. Se miellytti heti alusta alkaen rennolla otteellaan ja tietenkin sillä, että kyseessä oli toisen juoksua harrastavan naisen (ja äidin) podcast. Eri kielestä ja maasta huolimatta saatoin samaistua moneen asiaan.
Äitiys ei ole Another Mother Runner -podcastissa etusijalla vaan juoksu monissa eri muodoissaan. Jaksojen aiheet vaihtelevat. Ne kestävät noin tunnin, mitä pidän sopivana kestona podcastille. Lyhyemmässä ajassa ei ehdi käsitellä aihetta riittävän syvällisesti. Pidempi podcast jäisi helposti kuuntelematta ainakin yhdellä kertaa.
Another Mother Runner -podcast ilmestyy viikoittain. Jakso alkaa yleensä jutustelulla ja itse aiheeseen päästään vasta kymmentä-viittätoista minuuttia myöhemmin. Lähes jokaisessa jaksossa on joku vieraana joko paikan päällä tai puhelimen välityksellä.
Tänä syksynä aiheet ovat pomppineet rintasyövän jälkeen liikkumisesta aasin kanssa juoksemiseen. Joskus aiheet keskittyvät tiettyyn ihmiseen ja joskus on tarjolla neuvoja. Esimerkiksi New Yorkin maratonille annettiin niin yksityiskohtaisia ohjeita, että melkein tuntui, kuin olisin ollut paikanpäällä Queensissa tai Manhattanilla.

Podcast on englanninkielinen ja juontajan Sarah Bowen Shean puheessa pysyy hyvin mukana. Vieraat eivät aina ole niin tottuneita esiintyjiä, että malttaisivat puhua riittävän hitaasti ja artikuloiden. Mutta toistaiseksi olen pysynyt kärryillä.
On virkistävää kuunnella podcastia englanniksi, mutta myös kurkistaa (juoksu)kulttuuriin rapakon takana. Amerikkalaisia pidetään pidättyväisinä, mitä tulee alastomuuteen ja ruumiillisuuteen. Hämmästyn, jos jaksossa kerrotaan avoimesti vaikkapa paksusuolen tähystykseen valmistautumisesta tai pelkissä rintaliiveissä juoksemisesta.
Jos kaipaat hyväntuulista, ei liian ryppyotsaista ja keskustelevaista juoksuaiheista podcastia englanninkielisenä, tässä sinulle sellainen. On siellä joskus myös miehet äänessä: aasin kanssa juoksemisesta oli kertomassa Born to Run -kirjankin kirjoittanut Christopher McDougall. Voitte uskoa, että jaksossa revittiin huumoria siitä, että ”ass” tarkoittaa englannin kielessä muutakin kuin aasia…
Mojo Mornings
Myös Jari Sarasvuon MojoMornings -podcast ilmestyy kerran viikossa. Se on jo konseptinsa vuoksi hyvin erilainen kuin mukavasta jutustelusta koostuva Amerikan serkku. Mojo Mornings -podcastin edeltäjä oli Sarasvuon Aamulenkki, josta kirjoitin aiemmin blogissani otsikolla ”Aamulenkillä Jari Sarasvuon kanssa”.
Meillä oli pieni välirikko Jari Sarasvuon kanssa vielä samana keväänä. Hän puolusti Aku Louhimiestä Suomen elokuva-alaa kuohuttaneessa jutussa, jonka vuoksi lähdin Aamulenkki-yhteisöstä ovet paukkuen. Olin totaalisen eri mieltä hänen kanssaan. Harmitti, että olin vieläpä ostanut firmaa mainostavan pipon.
Lepyin pikkuhiljaa ja nöyrryin tilaamaan Sarasvuon podcastit uudestaan. Pipoakin olen käyttänyt sittemmin paljon. Mojo Mornings -podcastit eivät ole missään vapaasti kuunneltavissa, vaikka ilmaisia ovatkin. Podcastit täytyy tilata, jolloin ne tulevat joka maanantaiaamu sähköpostiin klo 4.
Mojo Mornings -podcastit voit tilata täältä.
Jakso poistuu aina saatavilta samana päivänä klo 12. Tästä syystä en aina ehdi niitä kuunnella. Mutta kun kuuntelen, huomaan olevani nykyään pelottavan paljon samaa mieltä monesta asiasta Sarasvuon kanssa. Paitsi ehkä siitä, että chihuahuat ovat vittumaisia.

Aiheet Sarasvuon podcasteissa liikkuvat laidasta laitaan. Jokaisella jaksolla on jokin teema, jota raotetaan jo edellisenä iltana tulevassa sähköpostissa. Sarasvuo nauhoittaa podcastit kävelylenkillä, joten väliin tulee heittoja päristelevistä mopopojista tai kuten viimeksi – v-mäisistä räksyttävistä koirista.
Sarasvuolla on tarjolla myös maksullisia koulutuksia ja webinaareja ja ties mitä. Ilmaiset podcastit ovat kurkistus siihen, millaista valmennusta on rahaa vasten tarjolla. Jaksot eivät silti ole mitään mainoksia vaan jokainen on itsenäinen kokonaisuus.
Mojo Mornings -podcastit ovat self helpiä. Sarasvuo on podcasteissaan käynyt paljon läpi sitä, miten suhtatua vaikeuksiin, luottaa itseensä ja mennä eteenpäin. Hän on naimisissa entisen huippu-urheilijan kanssa ja tuntuu tietään urheilusta monenlaista.
Esimerkkejä latelee elävästä elämästä ja historian hahmoista. Viime jaksoa kuunnellessa melkein nauroin ääneen, kun Sarasvuo käsitteli kateutta mm. erään Raamatun tarinan kautta. Kuinka ollakaan, olin juuri tentannut nuorinta lastani uskonnon kokeeseen aiheesta.
Jaakobin pojat myivät kateuksissaan yhden veljeksistä, Joosefin, orjaksi Egyptiin. Joosef nousi kuitenkin faaraon neuvonantajaksi. ”Jos ei muuhun kykene, niin aina voi alkaa konsultiksi.” totesi Sarasvuo. Siinä oli aimo annos itseironiaa mutta myös kykyä nähdä asiat uudessa valossa.
En ole oikein päässyt äänikirjojen makuun, mutta podcastit ovat mukavan pituisia kuunneltavia. Nykyään niin monessa asiassa pätee se, että tarjontaa on liikaa. Tulee runsauden pula. Tarjolla on paljon muitakin mielenkiintoisia podcasteja – varsinkin jos laajentaa muihin kuin suomenkielisiin. Tässä omat suosikkini. Voit komentoida alle, jos sinulla on mielessä podcast, jota ei missään nimessä kannata sivuuttaa.
PS: Auta Antti! on tuttu. Se ei ollut hyvää unilääkettä, koska nauratti niin paljon.
Haa, olen itsekin ajatellut kirjoittaa kuuntelemistani podcasteista! Lenkkiviihdykkeenä minullakaan ei podcastit toimi, tarvitsen silloin kunnon rytmiä askeleeseen. Olen kuunnellut myös Antti Holman podcasteja, Radio Sodomassa on todella nerokkaan osuvaa satiiria vaikkakin vaatii melko… sallivan huumorintajun kuulijalta. 😀 Ihan vaan sivumennen sanoen, olen samaa mieltä kanssasi Louhimiehen tapauksesta.
TykkääTykkää
Kirjoita ihmeessä podcasteista! Kiva kuulla sun ”valinnat”. Mä olen tuon Louhimiehen tapauksen jälkeen ajatellut, että kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, jos enimmäkseen kuitenkin ajattelee samoin.
TykkääTykkää