Telttailukohteena viehättävä Hynkänlampi Espoossa

Hynkänlampi sijaitsee Pirttimäen ulkoilualueella aivan Nuuksion kansallispuiston läheisyydessä Bodominjärven länsipuolella. Hynkänlammella voi telttailla, uida ja laittaa ruokaa keittiökatoksessa. Paikalla on saatavilla polttopuita ja käytössä kuivakäymälä. Pirttimäen ulkoilualueen päärakennuksen luota on kolmen kilometrin kävelymatka Hynkänlammelle.

Päärakennuksen läheisyydessä on parkkipaikkoja. Pirttimäkeen pääsee myös esimerkiksi Espoon keskuksesta bussilla vain 20 minuutissa. Pirttimäen ulkoilualue ja Hynkänlampi valikoitui elokuisena viikonloppuna telttailukohteeksi juuri sen helpon saavutettavuuden vuoksi. Maastossa on vaivatonta edetä leveää ulkoilureittiä pitkin. Alueella on jonkin verran korkeuseroja.

Telttailemassa olivat minä, mieheni ja yksi lapsistamme. Teltta, makuupussit, makuualustat, ruoat, juomat ja vaihtovaatteet mahtuivat kahteen rinkkaan. Yhden yön retkelle ei tarvinnut valita tavaroita kovin tarkkaan, koska niitä piti mennen tullen kantaa vain kolmen kilometrin matka. Vaikka mukana olisi ollut vain aivan välttämättömimmät varusteet, olisi siitäkin jo kertynyt kannettavaa, sillä yhden yön retkellä tarvitaan kaikki perusvarusteet siinä missä pidemmälläkin matkalla.

Ruoanvalmistusta varten mukanamme oli kaasulla toimiva Trangia. Päivälliseksi olimme varanneet valmisriisiä ja katkarapuja (pakasteena), iltapalaksi lettuaineksia ja aamupalaksi kahvia ja mysliä. Metsästä sai ilta- ja aamupalalle mustikoita ja järvestä vettä. Lisäksi kannoimme mukanamme kolme litraa vesijohtovettä sekä muutamia olut- ja limsatölkkejä ja iskukuumennettua maitoa.

Mahduimme kaikki kolme samaan telttaan. Nykyaikaisilla ilmatäytteisillä makuualustoilla saa lähes yhtä hyvät unet kuin omassa sängyssä. Teltan paikka piti silti katsoa heti ensimmäiseksi, kun pääsimme Hynkänlammelle. Tilaa oli hyvin, mutta tasaisen paikan löytäminen kesti hieman. Meidän lisäksemme paikalla yöpyi kaksi muuta retkikuntaa.

Helteessä uiminen houkutteli heti, kun olimme saaneet telttapaikan valittua. Keittiökatos, telttapaikat ja käymälä sijaitsevat kallion päällä, mutta rantaan päästäkseen pitää laskeutua jyrkkä rinne. Portaita ei ole, sillä alue on laituria lukuun ottamatta luonnontilassa. Aivan pienemmille lapsille tai liikuntarajoitteisille paikka ei sovi.

Ilta oli lämmin aivan kuten koko päivä oli ollut. Uimisen jälkeen ei ollut laisinkaan kylmä, vaan sai edelleen pukea hellevaatteet päälle. Kiipesimme takaisin kallion päälle ja aloimme laittaa illallista. Aurinko paistoi vielä kauniisti. Hämmästelimme, miten näin lyhyen matkan päästä kotoa löytyi paikka, jossa tunsi olevansa syvemmälläkin aarniometsässä. Vain taivaan halki jyrisseet lentokoneet kertoivat sivistyksen läheisyydestä.

Metsässä ei voinut ladata puhelinta enkä ollut ottanut varavirtaa mukaan. Piti säästää akkua. Kulutimme aikaamme muun muassa pelaamalla korttia. Retkeillessä perustoimintoihin saa kulumaan aikaa, joten pitkästymistä ei tarvinnut pelätä. Pelkästään mustikoiden kerääminen iltapalle oli yksi ohjelmanumero. Metsästä meitä katseli yksinäinen valkohäntäpeura.

Ennen iltapalaa laitoimme teltan valmiiksi, jotta saisimme pimeän tullen kömpiä nukkumaan. Letut valmistuivat Trangialla mukana olleista valmiista lettujauhoista ja järvivedestä. Siihen nähden, mitä kulutimme matkalla energiaa, oli meillä ravitsevat eväät. Hätävaraksi olimme ottaneet mukaan vielä karkkipussin, mutta se palasi kotiin avaamattomana.

Iltapalan jälkeen ei vielä väsyttänyt paljon, mutta ilta pimeni elokuisen tummaksi. Hiljaisessa illassa kaikki äänet kuuluivat selvästi, minkä vuoksi katsoimme, että oli paras vaihtaa yöpuvut päälle, pestä hampaat ja sulkeutua makuupussin sisään. Tyynyn tein mukana olleista varavaatteista.

Uni tuli nopeasti. Kahden jälkeen heräsin vessahätään, eikä auttanut muu kuin kömpiä ulos puskaan. Kuutamo loisti puiden takana ja valaisi maisemaa. Kuun kolkossa valossa olisi voinut mielikuvitus alkaa laukata, mutta jostain syystä minua ei pelottanut lainkaan. Teki mieli mennä hakemaan puhelin teltasta ja ottaa näkymästä kuva, mutta annoin sen painua vain mieleeni kauniina muistona.

Seuraavan kerran heräsin kuuden jälkeen. Puin päälleni villapaidan, jonka olin ottanut valmiiksi käden ulottuville. Aamulla juuri ennen auringonnousua on yleensä viilein hetki. Yö oli ollut kuitenkin sen verran lämmin, että en tavalliseen tapaan juurikaan palellut, mutta varhain aamulla teki mieli vetää lämmintä päälle ja jatkaa unia. Lopullisesti heräsin vasta kahdeksan jälkeen. Olin nukkunut teltassa yli yhdeksän tunnin unet.

Unta seuraava kello kertoi, että alimmillaan sykkeeni oli yön aikana ollut 48 ja keskisykekin vain hieman päälle 50. Ne ovat minulle alhaisia lukemia. Selvästikin olin nukkunut hyvin ja rauhallisesti, vaikka useamman kerran yön aikana heräsinkin vaihtamaan asentoa tai vetämään makuupussia tiukemmin pääni ympärille.

Kesäinen elokuun aamu alkoi uinnilla. Siinä sai samalla tehtyä aamupesun. Aurinko oli pilvipeitteen takana, mutta ilma oli lämmin. Oli aivan tyyntä. Ensikosketus järveen oli viileä, mutta kun lämpötilaan tottui, tuntui veden sively ihoa vasten parhaalta, mitä sinä hetkenä saattoi kuvitella.

Koska myös metsässä on saatava aamuinen kofeiiniannos, pyysin miestäni keittämään Trangialla järvivettä pikakahvia varten. Lähdin itse keräämään mustikoita myslin seuraksi. Metsässä ei tarvinnut kauaa viettää aikaa, kun mehukkaat marjat peittivät astian pohjan.

Muuten aamupalan kanssa menimme helpoimman kautta: olimme ottaneet kotoa mukaan mysliä ja ostaneet kaupasta kahden desilitran iskukuumennettuja maitopurkkeja. Nautin cafe latteni kuksasta – kiitos kaupan valmiiden annospussien.

Retkeilyssä yksi parhaita asioita on syödä ulkona. Ruoka maistuu kaksin verroin paremmalta, vaikka sen kauhoo suuhunsa muovikipoista ja nyppii pois seasta havunneulasia tai eksyneitä ötököitä.

Parhaatkin asiat loppuvat aikanaan ja aamupalan jälkeen oli alettava puuhata kotiin lähtöä. Pakkasimme makuupussit ja -alustat omiin pusseihinsa ja teltan omaansa. Rinkat olivat huomattavasti kevyempiä kuin tullessa, sillä olimme syöneet mukana olleen ruoan ja juoneet enimmän juoman.

Katsoimme ympärillemme, että emme olleet unohtaneet mitään. Retkeillessä tulisi pyrkiä siihen, että yöpymisestä ei jäisi jälkiä luontoon. Harmillisesti pitkin metsää oli jätetty vessapaperia tai nenäliinoja. Ne toki maatuvat ennen pitkää, mutta silti niiden paikka ei ole mättäiden päällä vaan roskiksessa. Sellainenkin Hynkänlammen ääreltä löytyy. Myös kuivakäymälä on käytettävissä.

Palasimme Pirttimäen ulkoilualueen päärakennuksen luo eri reittiä pitkin kuin tullessa. Matka oli tällä kertaa hieman yli kolmen kilometrin mittainen. Saimme kulumaan siihen lähes tunnin, sillä pysähdyimme syömään mustikoita ja vadelmia tai kaivamaan aurinkolaseja rinkasta. Näimmepä reitillä yhden tutunkin, jonka kanssa turistessa kului tovi.

Parkkipaikalla saimme vain heittää rinkat auton perään ja lähteä kotimatkalle. Olipa mukava telttaretki! Mistään erävaelluksesta ei voinut puhua, mutta yhden yön retkellä pääsi hyvin reppuretkeilyn tunnelmaan.

Lämmin elokuinen viikonloppu tarjosi parastaan. Ei ollut sateenuhkaa eikä tarvinnut edes pakata takkia mukaan. Hynkänlampi oli juuri sopivan matkan päässä lapsen kanssa kuljettavaksi. Jos ajoittaista lentomelua ei laskenut, oli metsässä hiljaista ja rauhallista.

Ensimmäiset elinvuoteni maalla viettäneenä metsä ja luonto eivät ole minulle erillinen saareke tässä maailmassa vaan elinympäristöä siinä missä muukin. En osaa ajatella, että menen metsään vain imeäkseni sieltä elämyksiä itseeni ja sitten tulen pois ja unohdan metsän olemassaolon. Metsä ei ole huvipuisto. Metsä viehättää ja välillä vähän pelottaakin, mutta sitä tämä maamme enimmäkseen on.

Jotta yhteys luontoon ja metsään pysyisi mutkattomana, kannattaa sinne silloin tällöin pistää päänsä ja jäädä pidemmäksikin aikaa. Luonnossa olo rauhoittaa, irrottaa ajatukset jokapäiväisistä asioista ja herättelee aisteja uudella tavalla. Eläminen Suomessa on enimmäkseen kietoutumista toppatakkiin, minkä vuoksi silloin kun voi, kannattaa antaa järviveden, metsän tuoksuista täyttyneen ilman ja hämärtyvän illan kietoutua ympärille.

Hynkänlammen plussat ja miinukset:

+ helposti saavutettavissa
+ peruspalvelut (keittiökatos, kuivakäymälä, polttopuut)
+ kauniit maisemat kallion päältä
+ laituri uimista varten

– lentomelu
– ei takuuta omasta rauhasta (varaudu muihin telttailijoihin)
– ohi kulkevalla ulkoilureitillä liikkuu maastopyöräilijöitä ja muita ulkoilijoita
– järven rantaan vaikeakulkuinen reitti

Pirttimäen ulkoilualueen nettisivuille pääsee täältä.