Osallistuminen Vantaan Maratonille saatu.
Nyt se syksy sitten tuli, ja minun piti tehdä lopullinen päätös, missä juoksen syysmaratonin. Kuten otsikosta näppärimmät jo päättelivät, osui valinta Vantaan Maratoniin.
En ole ennen juossut Vantaan Maratonia. 12.10.2024 on ensimmäinen kerta, kun suuntaan Tikkurilan urheilupuistoon kisaamaan.
Syksyllä 2023 osallistuin Vantaan Maratonin jälkeiseen roskienkeräyslenkkiin, jolla järjestäjien kanssa keräsimme maasta energiageelipussin palasia, juomapulloja ja muuta juoksijoilta jälkeen jäänyttä tavaraa.
Tuolloin naureskelin, että olisin voinut pusikosta löytyneen juomapullon ja siihen merkityn kilpailunumeron perusteella selvittää, kuka oli viskannut pullonsa ohi roskiksen.

Minua pidempää seuraavat tietävät, että harrastan ajoittain ploggingia, eli roskien keräämistä juostessa. Harrastus sopii etenkin rauhallisille lenkeille.
Maratonkeräilijänä olen vielä keltanokka ja märkäkorva, sillä tuleva maraton on yhdeksäs maratonini.
Kahdeksan juostun maratonin perusteella olen 42,2 kilometrin matkasta jo jotain oppinut, mutta edelleen se haastaa.
Neljä viikkoa ennen Vantaan Maratonia tuttu tunne luikertelee mieleen ja valtaa vatsanpohjan: onko minusta siihen?
Olen lähtenyt kahdeksalle maratonille ja juossut myös kahdeksan maratonia maaliin. Loppuaikani ovat kieppuneet neljän tunnin molemmin puolin.
Maraton on matka, jolle ei kannata lähteä henkseleitä paukutellen. Pieni epävarmuus kuuluu asiaan ja on ihan toivottavaa.
Maraton on juostavissa oleva matka, joka 25–30 kilometrin jälkeen vaatii eniten päältä. Jaloissakin se tuntuu – totta kai -, mutta tässä hommassa pää vie ja jalat vikisevät.

Vantaan Maratonin lähtö- ja maalialue on Tikkurilan urheilupuistossa. Maraton juostaan neljänä 10,5 kilometrin lenkkinä. Vantaan Maraton on tunnettu tasaisuudestaan.
Maratonin lähtö on aamupäivällä kello 11. Kymmenen kilometrin kisan lähtö on heti sen jälkeen. Tapahtumassa juostaan myös puolimaraton, jonka lähtö on iltapäivän puolella kello 14.
Kahdeksasta juoksemastani maratonista kaksi on ollut sellaisia, joissa on juostu samaa lenkkiä neljä kertaa. Loput kuusi ovat olleet sellaisia, joissa sama noin puolimaratonin mittainen lenkki on juostu kahdesti.
En ole ollut yhdelläkään maratonilla, joka olisi juostu yhtenä lenkkinä tai reittinä. Niistä en siis osaa sanoa mielipidettäni.
Makuja on monia, mutta omalle pääkopalleni sopii hyvin, että juoksen saman lenkin neljä kertaa.
Ensimmäinen neljännes menee yleensä lähes huomaamatta, ja silloin on jarruteltava menohalujaan. Toisaalta lisäenergian ottaminen ja juominen on aloitettava heti alkumatkan jälkeen.
Toisella neljänneksellä olen myös edelleen sellaisilla kilometriluvuilla, joihin jalkani ovat tottuneet.
Kolmannella neljänneksellä, eli kun juoksen kilometrejä 21–31, alkaa juoksu tuntua. Silloin on pään pysyttävä kovana.
Mielen kanssa on tehtävä töitä, jotta se ei ala liikaa murehtia jäljellä olevia kilometrejä.
Tällöin auttaa jo kuluneen ja vielä jäljellä olevan matkan hahmottaminen kierroksissa. Kolmannen kierroksen jälkeen näen samat maisemat enää kerran ja siiten on jo viimeisen kierroksen vuoro.

Olen kaikilla maratoneilla aivan ensimmäistä maratonia lukuun ottamatta vienyt tapahtumaan omat juomat. Onneksi se on mahdollista myös Vantaan Maratonilla. Omiin pulloihin on merkittävä juoksunumero.
Omat juomapullot viedään viimeistään tuntia ennen lähtöä järjestäjälle, joka vie ne juomapisteille. Juoksijan vastuulla on yrittää osua tyhjien pullojen kanssa roskakoriin.
En aio maratonia seuraavana päivänä olla juoksemassa omien tai muiden roskien perässä, jos roskienkeräyslenkki myös tänä vuonna järjestetään.
Olen ennalta tutustunut myös huoltopisteiden sijaintiin. Niiden avulla pystyn tekemään juoma- ja energiageelisuunnitelman.
Kuten todettu, syöminen ja juominen kannattaa maratonilla aloittaa, ennen kuin energia on loppu tai elimistössä nestehukka.

Muu valmistautuminen neljä viikkoa ennen Vantaan Maratonia näyttää vielä keskeneräiseltä. Olen kesän aikana saanut kuntoani hiljalleen kohotettua, mutta en pääse ennätyskuntoon lokakuuhun mennessä.
Kun käytän neljä viikkoa järkevästi, se riittää viimeistelyyn. Voin juosta pisimmän maratonille valmistavan lenkin kolme viikkoa ennen maratonia.
Pitkän lenkin pituudessa ei kannata liioitella, sillä pahimmillaan se rasittaa elimistöä liikaa, eikä siitä ehdi toipua maratonpäivään mennessä.
Olen loppukesästä juossut lähes viikoittain 18–24 kilometrin mittaisen lenkin. Ennen maratonia aion juosta vielä yhden pidemmän lenkin, mutta aion jättää sen alle 30 kilometriin.
Viimeinen pitkä lenkki pari viikkoa ennen maratonia saa jo jäädä huomattavasti lyhyemmäksi, ja siitä harjoitukset edelleen kevenevät.
Maratonviikko se vasta hauskaa onkin, sillä silloin tankkaan. Juon vettä ja syön hiilihydraatteja. Voin taata, että kaikki kuluu 42,2 kilometrin aikana, vaikka lähtöviivalla olo olisi turpea.

On kiva päästä valloittamaan jälleen yksi pääkaupunkiseudun juoksutapahtuma. Vaikka tämä on ensimmäinen kertani Vantaan Maratonilla, on maratonille valmistaututuminen ja sen juokseminen tuttua.
Aikoinaan ensimmäiselle maratonille lähteminen oli jännää, kun se oli suuri tuntematon. Nyt kahdeksan maratonin jälkeen tiedän liiankin tarkkaan, millaista se on.
Nykyään paketti pysyy paremmin hallussa, kun tiedän, mitä missäkin vaihetta juoksua todennäköisesti tapahtuu ja miltä tuntuu.
Viimeiset viikot ennen maratonia tulevat olemaan fyysistä ja henkistä valmistautumista. Juoksemista, varusteiden testaamista, juomasuunnitelman tekoa ja aikatavoitteen asettamista.
Huomaan myös, että alan olla jo hieman malttamaton. Nyt, kun olen pohdinnan päätteeksi valinnut syksyn aikatauluuni sopivan juoksutapahtumaan, toivon, että olisipa jo 12.10.2024 ja koittaisi Vantaan Maraton.
