juoksu

Juoksija, älä ylipukeudu!

Juoksin ensimmäiset lenkkini reilu kymmenen vuotta sitten tuulipuvussa. Vaatekaapissani ei tuolloin ollut muita juoksuun sopivia vaatteita.

Kansallispuvussamme ei ole sen suurempaa vikaa, mutta juoksuun se on epäkäytännöllinen. Aluksi lenkkieni vauhti ja pituus eivät päätä huimanneet, mutta lahkeet ja hihansuut lepattivat sitäkin enemmän.

Ostin ensimmäiset juoksutrikooni ja juoksuun soveltuvan takin. Lenkkikaverini tokaisi minut nähdessään, että ”Sinähän näytät ihan juoksijalta!”

juoksija katsoo kohti maata meren rannalla
Tekevätkö vaatteet juoksijan? Eivät mielestäni.

Vaatteet eivät tee juoksijaa, mutta ne tekevät juoksusta miellyttävämpää. Ihonmyötäisissä trikoissa kulkeminen tuntui oudolta, mutta oli myönnettävä, että juostessa ne tuntuivat hyvältä.

Pitää muistaa, että vielä kymmenen vuotta sitten ihmiset eivät käyttäneet legginsejä ja tennareita kaikkialla. Urheiluvaatteet oli varattu urheiluun.

juoksija istuu ison mannyn juurella
Ensin ihonmyötäisissä juoksutrikoissa liikkuminen julkisella paikalla nolostutti. Nykyään ihmiset pukeutuvat trikoisiin ja tennareihin myös muualla kuin lenkkipolulla.

Ulkonäköseikkoihin ei kannata liiaksi juuttua, kun valitsee sopivia juoksuvarusteita. Käytännöllisyys ja käyttömukavuus menevät edelle.

En pukeudu yhtä lyhyihin shortseihin minnekään muualle kuin juoksulenkille. Yli +20 asteen lämpötilassa shortsit ja t-paita tai hihaton toppi riittävät.

Olen juossut Helsingin päärautatieaseman ohitse pienimmissä juoksuvaatteissani, kun kesäkatu on ollut kuuma ja asfaltti polttanut. Muuten paikka on sellainen, että siinä ei yksinäinen naisihminen saa olla rauhassa edes talvipalttoo päällä.

En suostu verhoamaan itseäni helteellä enempää, kuin on tarpeellista. Joskus katson kateellisena, kun miehet juoksevat kesällä ilman paitaa.

Kun valitsee säähän sopivia vaatteita lenkille, voi vilkaista lämpömittaria, mutta lisätä ulkolämpötilaan kymmenen astetta.

Jos mittari näyttää +14 astetta, juoksulenkille voi pukeutua kuin jos ulkolämpötila olisi +24. T-paita ja vajaamittaiset juoksutrikoot ovat sopivat siihen ilmaan, ja takin voi jättää odottamaan kylmempiä säitä.

juoksija seisoo rannalla ja katsoo merelle
Syyskuussa voi vielä juosta t-paidassa.

Tikkitakit ja muut topat saa säästää kunnon pakkasille. Sama +10 asteen sääntö pätee kylmälläkin.

Pienessä pakkasessa pitkähihainen tekninen aluspaita, ohut fleece ja juoksutakki riittävät mainiosti. Talvella voi käyttää löysempiä housuja, joiden alle mahtuu merinovillainen tai tekninen aluskerrasto.

Kestämme kylmää (myös kuumaa!) eri tavalla. Ellei esimerkiksi kärsi astmasta, voi kylmälläkin säällä juosta. Olen juossut -20 asteen pakkasessa.

Ainakaan Etelä-Suomessa kovia pakkasia ei yleensä riitä monta päivää. Niitä harvoja päiviä varten ei tarvitse hankkia omia juoksuvarusteita, vaan voi etsiä kaapista sopivia lämpöisiä vaatekappaleita.

Paksu pipo, villalapaset, säärystimet, kaulahuivi pelastavat kovemmat pakkaslenkit. Silloin voi myös pukea toppaa tai tikkiä päälle. Ohut toppatakki tai toppaliivi lämmittävät sopivasti.

juoksija katsoo merelle
Vielä ei tarvita toppatakkeja.

Ylipukeutuminen on talvella turhaa. Lenkille lähtiessä saa olla hieman kylmä. Silloin on pukenut sopivasti vaatteita päälle. Juoksun aikana keho alkaa tuottaa lämpöä, eikä enää viluta.

Ainoa kalliimpi investointi, johon juoksijoita kehotan, on nastalenkkarit. Niiden ansiosta voi juosta millaisella pääkallokelillä tahansa.

Ostin nastalenkkarit heti ensimmäisenä ”juoksutalvenani”. Nyt minulla on menossa vasta toinen pari nastalenkkareita. Ne kuluvat hitaammin kuin kesälenkkarit, joilla juostaan paljon enemmän kilometrejä.

Toinen rakas lapseni juoksuvarusteissa ovat villaiset säärystimet. Joidenkin mielestä akillesjänteiden suojaaminen pakkasella on liioittelua, mutta itse pidän siitä, kun saan kietoa nilkkani lämpöiseen villaan.

Olen tehnyt kaikki villasäärystimeni itse. Niitä löytyy monessa ei värissä ja myös heijastavasta langasta neulottuina.

juoksija aurinkoisena paivana meren rannalla
On tulossa 11. juoksutalveni. Mm. nastalenkkareiden ansiosta voin juosta ulkona läpi talven.

Juoksu tulee ensin ja vaatteet tulevat vasta toisena. Tekniset hengittävät materiaalit lisäävät käyttömukavuutta ja esimerkiksi vetoketjulliset taskut trikoissa ja takeissa käytännöllisyyttä. Muuten juokseminen ei ole kiinni vaatteista.

Englannin kielessä sanotaan, että ”When in doubt, leave it out”. Vähemmän on enemmän, kun puhutaan siitä, miten paljon juoksulenkille kannattaa pukea vaatteita.

Hirvittää, kun näen jonkun juoksevan kuoritakki päällä viidentoista asteen lämpötilassa. Itselleni sellainen sää on vielä t-paitakeli.

Lenkin vauhti ja jo edellä mainitsemani henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat pukeutumiseen. Ihmiset palelevat ja hikoilevat eri paikoista.

Vilukissa voi juostessaan olla kuumakalle. Olen elävä esimerkki siitä. Rakastin mennyttä hellekesää, kun ei tarvinnut palella. Heti ilmojen viiletessä aloin pitää vuorokauden ympäri villasukkia jalassani.

Juostessa en palele! Ilmat viilenevät, mutta minut löytää lenkkipolulta kovillakin pakkasilla. Se on yksi juoksun ihmeitä tekevistä voimista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: