juoksu

Talven polkujuoksureitit Ylläksellä

Ylläksellä on hyvät mahdollisuudet polkujuoksuun myös talvella. Ylläksen latuverkosto on maankuulu, mutta latujen lisäksi sieltä löytyy noin sata kilometriä talvipyöräilyreittejä. Reitit soveltuvat mainiosti juoksemiseen. Viikon lomamatkalla ehdin tutustua osaan Ylläsjärven puoleisista reiteistä, joista kerron tässä kirjoituksessa.

Lumensyvyys lähenteli maaliskuussa 90 senttimetriä, joten omien polkujen sijaan on parempi pysyä merkatuilla reiteillä. Talvipyöräilyreitit voi tarkistaa maksullisesta kartasta. En nuukuuksissani ostanut karttaa, vaan lähdin etsimään reittejä omin päin.

Yövyimme lomaviikon vuokramökissä Ylläsjärven puolella melko lähellä laskettelukeskusta. Maastot ovat tuttuja aikaisemmilta vuosilta, jolloin olen liikkunut Ylläksellä lähinnä hiihtäen. Esimerkiksi latukahvila Aurinkotuvalle laskettelukeskuksen luota johtava talvipyöräilyreitti kulkee enimmäkseen ladun vieressä.

polkujuoksu yllas talvella
Polku hiihtokeskuksesta latukahvila Aurinkotuvalle kulki ladun läheisyydessä. Sininen merkki roikkuu tässä kohtaa puusta (kuvan keskellä).

Kävin juoksemassa poluilla kaksi lenkkiä, joista kertyi lomalle reilu 30 juoksukilometriä. Seuraavaan kertaan jäi siis vielä nähtävää! Ensimmäinen lenkki lomaviikon tiistaina meni osin oikeiden reittien löytämiseen. Jos haluat välttää harhailun, suosittelen hankkimaan maksullisen kartan.

Uskalsin lähteä poluille ilman karttaa, sillä aikaisempien vuosien hiihtolenkkien perusteella pystyin suunnilleen hahmottamaan, missä olin. Välillä näkökentässä vilahti tunturi, jonka perusteella osasin suurpiirteisesti laittaa itseni ”kartalle”. Kännykästä olisi voinut myös varmistaa olinpaikkansa, mutta se ei olisi paljon auttanut, koska runsaan lumen vuoksi on seurattava tietä tai polkuja.

yllastunturi
Tunturin näkeminen auttoi hahmottamaan, missä päin oli.

Otin Lapin matkalle mukaan sekä nastalenkkarit että maastojuoksukengät. Kuten aavistelin, karkeakuvioinen maastojuoksukenkä piti parhaiten lumisilla poluilla. Samoilla kengillä olen juossut poluilla Teneriffalla ja Norjassa.

Muuten varusteeni olivat samat kuin silloin, kun juoksen kotona Espoossa: talvijuoksuasu, säärystimet ja juomaliivi, johon sai mukaan puhelimen, juomista ja energiageelin. Ensimmäisellä lenkillä tiistaina pakkasta oli vain muutama aste. Perjantaiaamuna, jolloin juoksin viikon toisen lenkin, mittari näytti -16 astetta. Onneksi lumessa ja pakkasessa juoksu on tullut tänä talvena tutuksi.

polkujuoksukengat talvella
Juoksin poluilla maastojuoksukengillä. Polut eivät olleen liukkaita, joten en tarvinnut nastalenkkareita.

Talvipyöräilypolku on vajaan metrin levyinen ja tampattu kovaksi. Tuuli saattaa kinostaa reitille lunta, vaikka sitä huollettaisiinkin usein. Tämän vuoksi kannattaa varautua siihen, että ei saa koko ajan juosta ”rollaattoribaanaa”, kuten olen kuullut polkujuoksijoiden kuvaavan helppokulkuista polkua.

Valitsemani reitti oli tasainen, eli en juossut tunturin laelle enkä edes lähelle sitä. Korkeuseroja löytyy niitä haluaville, mutta en ollut hakemassa nousumetrejä. Halusin juosta lomallani pari kevyttä peruskestävyyslenkkiä ja nauttia maisemista. Olin Ylläksellä perheeni kanssa, ja molempina päivinä lähdin aamulenkin jälkeen mäkeen laskettelemaan. Piti säästää voimia myös muuhun.

polkujuoksu yllas talvi
Kuvassa näkyvä reitti on kokonaisuudessaan polkuja. Vain lyhyt siirtymä Ylläsjärven rannassa kulkee pitkin tietä.

Laskettelukeskuksen länsipuolelta lähtee talvipyöräilyreitti Ylläsjärven suuntaan. Reitin tunnistaa merkistä, jossa on pyörän ja kävelijän kuva sekä lumihiutale. Reitti on merkitty maastoon sinisin aurauskepein. Jos polku loppuu esimerkiksi autotiehen, etsi silmiisi seuraava sininen aurauskeppi ja lähde sitä kohti. Ylläsjärven luona Eelin kauppaa vastapäätä kadotin merkit hetkeksi, mutta osasin etsiä niitä hiihtoladun luota.

Paikoin talvipyöräilyreitti yhtyy hiihtolatuun. Tällaiset kohdat on merkitty omilla merkeillään, eli silloin saa luvan kanssa kävellä/juosta/pyöräillä ladulla. Siirtymät latujen kautta ovat onneksi lyhyitä. Huomaa, että normaalitilanteessa laduilla ei saa kävellä. Myös moottorikelkkaurille päätymistä pitää välttää viimeiseen asti.

miten talvipolku on merkitty
Talvipyöräilyreitti on merkitty kuvassa näkyvin merkein.
miten talvipolku on merkitty maastoon
Polku on merkitty maastoon sinisin aurauskepein.
kavely ladulla sallittu
Tällaisen kyltin kohdalla saa kävellä ladulla ihan luvan kanssa.

Maisemat talvipolkujen luona näyttävät siltä, kuin kulkisi erämaassa, mutta todellisuudessa mökkejä on metsän suojissa. Maisemat olivat ensimmäinen syy siihen, että halusin lähteä hiihtokohteessa juoksemaan. Sain myös juosta aivan omassa rauhassa, sillä esimerkiksi perjantain lenkillä näin yhden ainoan ihmisen.

Tiistain juoksulenkilleni tuli pituutta 16 kilometriä ja perjantain lenkille vajaa 15. Jos tiistaina hieman harhailin ja juoksin osin autoteitä pitkin, perjantain tein täydellisen lenkin. Juoksin vain koko ajan eteenpäin ja päädyin sinne, mistä lähdin. Mukana olleen lötköpullon suuosa jäätyi ja juoma muuttui hileiseksi. Sain myöhemmin Instagramin kautta hyvän vinkin lämmittää juoma lähtiessä. Eipä olisi tullut itselleni mieleen!

kuva yllaksen poluilta
Loppumatkasta piti avata lötköpullo, silla suuosa jäätyi pakkasessa.

Polkujuoksijalla ei ole kiire. Kilometrivauhti jää siitä, mitä se asfaltilla juostessa olisi. Pehmeä lumi tekee askeleesta lipsuvan, kapeammassa kohdassa pitää katsoa jalkoihinsa ja pienet mäennyppylät hidastavat vauhtia. Keskivauhdikseni jäi molemmilla kerroilla suurin piirtein 7 min/km. Omaa vauhtiani hidasti eniten se, että jäin vähän väliä valokuvaamaan maisemia. Kuvissa ne ikävä kyllä latistuvat.

talvipyorailyreitti yllaksella
Talvipyöräilyreitillä voi pyöräillä, juosta tai kävellä. Ruuhkaa ei ollut.
polkujuoksija yllaksella
Tiistaiaamun lenkillä aurinko paistoi, eikä ollut yhtään kylmä.
naavaa koivun oksalla
Naava kertoo siitä, että ilma on puhdasta.

Maaliskuun puolivälin jälkeen polut olivat kovassa ja hyvässä kunnossa. En osaa sanoa, miten paljon lämpötilan nouseminen plussan puolelle pehmentää niitä. Vuorokaudenajoista aamu on varmasti parasta aikaa juosta, kun päivän lämpö ei ole vielä ehtinyt vaikuttamaan polun kuntoon. Maaliskuun lopulla ei myöskään ollut ruuhkaa, vaan sain enimmäkseen kulkea itsekseni.

Miksi sitten juosta hiihtokeskuksessa? En ole aikaisempina vuosina edes kuljettanut lenkkareita mukanani pohjoiseen vaan keskittynyt hiihtämiseen. Tänä vuonna olen hiihtänyt Espoossa varmasti enemmän kuin koskaan, eikä laduille ollut enää samanlaista himoa kuin joskus aikaisemmin.

Ensinnäkin pidän todella paljon poluilla juoksemisesta. Kokemusta minulla ei paljon ole, minkä vuoksi valmiiksi tehdyt ja viitoitetut polut ovat hyvä paikka aloittaa. Toiseksi nautin suuresti luonnon rauhassa olemisesta. Sitä Ylläksellä totisesti oli tarjolla.

Kehotan rohkeasti lähtemään tutustumaan polkuihin, jos laji yhtään kiinnostaa. Ylläkseltä saa myös lainata ”läskipyöriä”, jotka näyttivät olevan suosittuja. Niillä saman lenkin kiertää huomattavasti nopeammin. Ensi kertaan jäi itsellekin vielä koettavaa. Pyörän päältä tai jalkaisin kulkien.

talvipolku yllaksella

Polkujuoksijan muistilista:

  • Tutustu reittiin etukäteen kartalta tai osta sähköinen reittikartta kännykkääsi.
  • Seuraa merkittyä polkua. Talvipyöräilyreitin tunnistaa sinisestä kyltistä, maastoon reitti on merkitty sinisin aurauskepein.
  • Ota mukaan puhelin ja pientä evästä. Jos menetät suuntavaistosi, pitkin metsää ei voi lähteä rämpimään, vaan on pysyttävä poluilla.
  • Polkujuoksijalla ei ole kiire! Nauti matkasta ja maisemista.

2 kommenttia

  1. Hei Elina! Olipa mahtavaa, että eksyin muutama viikko sitten sattumalta blogiisi ja ahmin yhden illan aikana julkaisujasi aika pitkältä ajalta. Ja sain valtavasti hyviä vinkkejä syksyllä koittavaa maratonia silmällä pitäen. Edellisestä täyspitkästä tuleekin keväällä kuluneeksi 14 vuotta, joten kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan. Toki kaikki vuodet tässä välissäkin olen lenkkeillyt välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta vain omaksi iloksi ilman kummempia tavoitteita (puolikas kerran vuoteen pitää sopivasti motivaatiota yllä) ja oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi edellä. Ja perhe-elämän ehdoilla. Ja vaikka aikanaan 4 maratonin jälkeen päätin, että ne on mun osalta juostu niin vannomatta paras. Ja innoissani olenkin taas menossa. Viimeiset reilu 2,5 vuotta olen lenkkeillyt Espanjan auringon alla vähän erilaisissa maisemissa (tänään takana n. 16 km:n vaellus lähivuorelle n. kilometrin korkeuteen), mutta kesällä kutsuu taas tutut Hgin keskuspuiston lenkkimaastot. Oltiin myös v. 2017 samalla tekniikkakurssilla Eläintarhan kentällä😊 Mutta siis halusin sanoa, että juttujasi on tosi kiva lukea ja ihailtavan usein jaksat ja ehdit julkaista uusia kirjoituksia. Hyviä juoksukilometrejä sinne Espooseen ja maiseman vaihdoksetkin tosiaan kummasti piristää välillä! Näiden innostavien lukuhetkien siivittämänä kohti syksyn koitosta!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: