Pr-tilaisuus Elixia Kampissa.
Olin viime viikolla kuuntelemassa, kun kuntosaliketju Elixia julkisti vuoden 2026 liikuntatrendejä koskevan kyselynsä tulokset. Kysely oli toteutettu syksyllä 2025. Siihen oli vastannut noin 4 000 pohjoismaalaista aikuista, joista noin 1 000 Suomesta.
Elixian Suomen maajohtaja Elli Holappa ja marketing manager Marika Manninen esittelivät tuloksia ja kertoivat, miten joogan ja pilateksen tapaiset matalan intensiteetin liikuntamuodot kasvattavat suosiotaan. Sen sijaan body pumpin tyyliset tunnit eivät enää vedä entiseen tapaan.
Kuntosaleilla voimaharjoittelu on edelleen suosituin aktiviteetti, mutta tilausta on jopa tunneille, joille tullaan vain rentoutumaan. Se kertoo jotain ajastamme sekä ihmisten kokemasta kiireestä ja stressistä.
Kyselytutkimuksesta selvisi, että kuntosalit ovat suosittuja treenipaikkoja. Heistä, jotka liikuntaa harrastavat, kaksi kolmesta ilmoittaa käyvänsä kuntosalilla. Luku oli suurin juuri suomalaisten vastaajien keskuudessa.
Isoin osa treenaa kuntosaleilla yksin, mutta useampi kuin joka kymmenes vastaaja ottaa mielellään myös kaverin mukaan. Vastaajista ylivoimaisesti suurin osa ilmoittaa treenaavansa fyysisen terveyden parantamiseksi, mutta henkinen hyvinvointi tulee heti toisena.
Olen viime kuukausina käynyt ahkerasti kuntosalilla. En ole tosin keskittynyt voimaharjoitteluun, kuten iso osa Elixian kyselyyn vastanneista.
Ennen kuin loukkasin jouluna varpaani, kävin usein juoksemassa kuntosalin juoksumatolla. Tuntui, että koko marraskuun satoi, ja sisätilat tarjosivat juoksuun miellyttävät puitteet.
Olen kuullut tarinoita, miten ihmiset loukkaavat itsensä ja kivuissaan alkavat kirjoittaa kirjaa tai kokevat valaistumisen, mutta minä hyppäsin kuntopyörän selkään, kun en voinut juosta. Käveleminenkin on sattunut viimeiset neljä viikkoa.
Ennen vuoden vaihdetta aloin käydä Elixian sisäpyöräilytunneilla, ja täytyy myöntää, että jäin koukkuun. Juoksua ei korvaa mikään, mutta spinning-pyörän selässä saan hien pintaan. Se tuntuu hyvältä.
Sisäpyöräilytunnit, joille olen osallistunut, ovat olleet melko rankkoja. Intervallitunneilla on kolkuteltu maksimikestävyyden rajoja. Juostessa harvoin treenaan sellaisilla tehoilla.
Olen siis tuntenut todellakin tekeväni jotain. Lisäksi olen huomannut, että pyöräilytunneille palaavat samat naamat päivästä ja viikosta toiseen. Kunhan jalkani paranee, alan taas juosta, mutta siihen asti käyn sisäpyöräilytunneilla. On mukavaa, kun alan tunnistaa muita vakiokävijöitä ja kunkin ohjaajan omaleimaisen tyylin.
Elixian teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain noin 15 prosenttia kertoo, että juuri pyöräily on mieluisin treenimuoto kuntosalilla. Prosenttiosuus kuulostaa pieneltä, mutta on itse asiassa isompi kuin juoksun: sen mieluisimmaksi treenimuodoksi kuntosalilla ilmoittaa suomalaisista vastaajista 13 prosenttia.
Viime aikoina trendit eivät ole liikuttaneet minua tai vaikuttaneet siihen, miten liikun. Minulla ei ole rajattomasti ollut vaihtoehtoja. Pyöräilyn ohella olen voinut kipeän jalkani kanssa hikoilla crosstrainerilla. Siinä liike muistuttaa enemmän juoksemista, mutta ei ole niin mukavaa kuin pyöräily.
Kuntosalilla käymisen ohella olen alkanut käydä uimassa ja harjoitella vapaauintia. Siitä kerron kuitenkin toisella kertaa, sillä uiminen on aivan oma maailmansa. Siinä olen lahjattomin, vaikka olen uimataitoinen virallistenkin mittareiden mukaan, enkä pelkää vettä. Uinnista ei ole mainintaa myöskään kyselytutkimuksessa.
Innostukseni kuntosalilla harjoitteluun on kausittaista ja lähtee usein käytännön tarpeista. Olen vuosien varrella hakenut voimaharjoittelusta helpotusta kiputiloihin, treenannut treenaamisen mukavuuden ja sitä seuraavan hyvän olon vuoksi, juossut irvistellen jokin tavoite silmissäni kiiluen ja viimeisimpänä hakenut juoksua korvaavia harjoittelumuotoja.
Elixian tilaamassa kyselyssä suomalaisista vastaajista jopa neljännes ilmoitti, että yksi suurimmista esteistä treenaamiselle on joko sairaus, vamma tai muu fyysinen rajoite. Luku sai minut mietteliääksi. On toki terveydellisiä tiloja, joiden vuoksi liikunta ei tule kysymykseen. Vaihtoehtoja kannattaa kuitenkin miettiä. Olen elävä esimerkki siitä, että jos oma laji ei onnistu, voi rohkeasti kokeilla jotain muuta.
Trendit tulevat ja menevät niin lajeissa kuin varusteissakin. Juoksun harrastajana olen nähnyt paljasjalkakenkäboomin paisuvan sämpyläpohjaisiksi turbolenkkareiksi ja katumaratonien suosion ensin laskevan ja sitten taas nousevan. Muutokset ovat välillä hämmästyttävän nopeita, tai sitten olen tulossa vanhaksi. Sen merkkinä vuodet viuhuvat ohitseni kuin ihmisiin tottunut lokki tuoretuotteita myyvällä torilla.
Nostan vielä yhden tuloksen Elixian tilaamasta Liikuntatrendit 2026 -kyselytutkimuksesta. Pohjoismaisella tasolla jopa 45 prosenttia ilmoittaa motivaation puutteen esteenä liikkumiselle. Miten ihmiset saisi motivoitua liikkeelle? Siinäpä hyvä kysymys. Ihmisen sisäisiin motiiveihin voi olla vaikea vaikuttaa ulkoapäin, sillä muutoksen on lähdettävä ihmisestä itsestään.
Omalla kohdallani liikunnan harrastamisen aloittaminen oli naksahdus päässäni, jonka syitä on vaikea jälkeenpäin analysoida. Se vain tapahtui. Jäljet näkyvät tässä, eikä motivaatiosta ole pulaa. Esteet kiertelen luovasti navigoiden. Niillä matkoilla olen kohdannut uusia tai uusvanhoja keinoja liikuttaa itseäni. Liikkuminen on oma trendini, joka on ja pysyy.
LENKILLÄ 