Juoksumattotreenin plussia ja miinuksia

Olen kirjoittanut siitä, miten nastalenkkareilla voi liikkua peilijäällä ja miten vaatekerroksia lisäämällä voi juosta ulkona, vaikka sää kylmenee. Joskus kuitenkin vannoutuneinkin ulkojuoksija päätyy nöyrästi sisätiloihin ja juoksumatolle.

Tämän viikon keskiviikkona tuuli niin kovaa, että pelkästään tuulenpuuska olisi kuljettanut eteenpäin. Ulkona juostessa olisi pitänyt jossain vaiheessa kulkea  vastatuuleen, joten mukavuudenhaluisena menin töiden jälkeen kuntosalille ja juoksumatolle tekemään päivän treenin.

Espoossa on mahdollisuus juosta myös sisäradalla, ja olen sitä vaihtoehtoa joskus käyttänyt. Esport Arenalla on aina samat olosuhteet, mutta nyt aikataulu ei antanut myöden lähteä merta edemmäs kalaan.

Juoksua harrastavan äidin aktiviteetteihin kuuluvat myös salilta treenin jälkeen postiin juoksu, lapsen harrastuspaikalle kaasuttelu ja ratsastushousujen diilaaminen naapurin lapselle kaiken tämän keskellä. Ei ollut aikaa lähteä jumittamaan kehätien iltapäiväruuhkaan vaan piti valita nopen ja helpoin vaihtoehto. Lähisalille siis.

Vuorossa oli tonnin vedot. Intervalliharjoituksista pitkät vedot ovat suosikkini, sillä vedoissa ei juosta niin kovaa, että tuntuu pahalle. Valmentaja Ira oli merkinnyt, että sykkeen pitää pysyä alle 174:n.

Harjoitus koostui kuudesta 1 000 metrin vedosta, joiden välissä oli kahden minuutin palautus. Ennen treeniä oli 15 minuutin alkulämmittely ja saman mittainen loppuverryttely oli merkitty myös loppuun. Ehdin treenin jälkeen verrytellä vain viisi minuuttia, koska oli jo kiire muualle (ks. edellä).

Juostessani katselin edessäni auennutta maisemaa kohti beigen väristä betoniseinää ja pohdin mattojuoksun syvintä olemusta:

• Maton näyttämä vauhti ja matka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Ranteessani ollut Garmin näytti etenkin alkuun eri lukemia kuin matto. Loppua kohden ero jostain syystä pieneni ja katosi lähes kokonaan (yhteensä juoksin tunnin treenin aikana noin 10 km).
• Matolla juostessa tulee kuuma. Tunnin aikana join puoli litraa vettä.
• Matolla ei voi juosta kengillä, joita käyttää ulkona. Sitä ei ainakaan suositella, ettei matto likaannu. En ole tosin ostanut juoksukenkiä erityisesti mattojuoksua varten vaan käytän salikenkiä. Ne ostin aikoinaan sillä mielellä, että niillä voi myös juosta.

• Matkan ja vauhdin mittaamiseen liittyvistä ongelmista huolimatta juoksumatto sopii mielestäni erittäin hyvin juuri vetoharjoitusten tekemiseen. Jos juoksen vetoja ulkona yksin ilman ryhmän tukea, tulee kiusaus lyhentää matkaa. Juoksumatolla saan pidettyä itseni paremmin kurissa, kun orjallisesti juoksen määrätyn metri- tai minuuttimäärän. Lukemia on helppo seurata maton näytöltä.
• Nautin ulkoilmasta, mutta joskus sääolosuhteet vain ovat sellaiset, että ne vaikuttavat juoksuun. Etenkin, jos on tarkoitus juosta vetoja. Matto tarjoaa tasaiset olosuhteet.
• Nolona on myönnettävä, että en (taaskaan) käyttänyt juoksumatossa kiinni olevaa punaista narua. Se pysäyttäisi vauhdin, jos jostain syystä kompuroisin. Ei tarvita kummoistakaan virheliikettä, että jalat sekoavat samalla, kun matto pyörii vinhasti alla. En tosin ole kuullut koskaan kenenkään putoavan juoksumatolta. Pelkäänkö turhaan?
• Onneksi salilla, jossa käyn, on riittävästi juoksumattoja. Työpaikan salilla on vain yksi. Mietin, kehtaisiko sen joskus varata tunnin juoksutreeniin. Ehkä vähän epäkohteliasta.
• Sanotaan, että juoksumatto on pehmeä alusta. En oikein ymmärrä tätä. Kyllähän se hieman joustaa, mutta ei se mikään trampoliini ole. Enemmän käännyn siihen, että matto on KOVA alusta juosta.
• Matolla juokseminen on monotonista. Siksi keskityin hyvään juoksuasentoon: keskivartalon hallinta ja lantion asento ”alhaalla”, hyvä ryhti, katse horisonttiin (beige seinä) ja käsien liikuttaminen vartalon vierellä. Käteni lähtevät helposti ”leijumaan” vartalon sivuille.
• Kuuntelin musiikkia ja vaivuin omaan kuplaani. Yritin pysyä laskuissa, miten monta vetoa olin juossut ja miten monta oli vielä jäljellä. Välillä tuijotin juoksumaton näyttöä, jotta tiesin, milloin kilometri oli täynnä. Ajoittain vilkuilin kelloani, ettei syke noussut liian korkealle.
• Juoksumatolla juostessa bluetooth-kuulokkeet ovat monin kerroin vaivattomammat kuin johdolliset. Minulla on testissä Jaybird Tarah Pro -sporttikuulokkeet*, jotka pysyvät hyvin korvilla ja blokkaavat ympäristön äänet. Kuplaan oli entistä helpompi vajota.

*)kuulokkeet saatu

Yhteenvetona voin sanoa, että matolla juoksu on silloin tällöin hyvä vaihtoehto. Juoksuun liittyy itselläni niin isona osana ulkoilu ja luonnossa liikkuminen, että matolla juokseminen jää tältä osin vajaaksi kokemukseksi.

Jos on mahdollisuus käydä matolla juoksemassa, ei sää ole koskaan este lähteä juoksemaan. Kun juoksee sisällä, hikoilu on runsaampaa kuin ulkona. Lämpimän sisäilman lisäksi matolta puuttuu ilmanvastus. Paita märkänä ja kasvo punaisina tuntee tehneensä jotain!

Kuukauden jäsenyys Fressi-kuntosaleille saatu blogin kautta.