Pyörällä töihin

Jos uskoo rantojen miehiä, heinäsirkkoja ja iltapäivän aurinkoa, niin keskiviikko oli kesäpäivä. Kun on töissä Kallion kyljessä Hakaniemessä, huomaa, että kevät tosiaan tuo rannoille hampparin jos toisenkin. Ja edelleen siinä yksi iloisesti lorotteli ja lannoitti jaloa lehtipuuta Tokoinrannassa, kun pyöräilin ohi. Yritin pitää katseen toisaalla.

Kotiin päin pyöräillessä kuulin kahdessakin kohtaa selvästi, miten sirkat sirittivät kesästä kertoen. Aurinko paistoi vielä neljän jälkeen iltapäivällä. Yksi ihan parhaita asioita työmatkapyöräilyssä on päästä seuraamaan vuodenaikojen vaihtelua, kun kulkee samoilla reiteillä kesät talvet.

Tämä viikko menee palautuessa viime lauantain Midnight Runista (kisaraportti täällä) ja valmistautuessa ensi lauantain Rantapuolikkaaseen Espoossa. Pyöräilen noin 13 kilometrin mittaisen työmatkani 1-2 kertaa viikossa, ja näin kisojen alla pyöräily oli sopivaa jalkoja säästävää liikuntaa. Juoksen lauantaina viidettä kertaa Rantapuolikkaan ja kymmenettä kertaa puolimaratonin.

Ensimmäisen kerran juoksin Rantamaratonin yhteydessä juostavan puolimaratonin vuonna 2013. Aikaisemmin keväällä olin juossut ensimmäisen puolimaratonini Helsinki City Runin. Monelle on ehkä vuoden 2013 HCR jäänyt mieleen siitä, että matka oli alimittainen. Oikeastaan siis syyskuussa 2013 juostu Rantapuolikas oli ihan ensimmäinen oikea puolimaratonini. Lähdin sinne voimani tunnossa ja kaksi kolmannesta juostuani olin valmis lopettamaan. Liian nopeat ensimmäiset kilometrit kostautuivat, mutta juoksin kisan kuitenkin loppuun. Ja kuinka ollakaan, olin maalissa valmis jo ilmoittautumaan seuraavaan kisaan. Klassista.

Työmatkapyöräily on toiminut hyvin juoksun tukena. Pyöräilen lähinnä työmatkoja, joista tulee maksimissaan 50 kilometriä viikossa. Muun liikuntaharrastuksille liikenevän ajan käytän mieluummin juoksuun tai kuntosalilla käymiseen. Alkuvuonna 2016 harjoittelin maratonille ja korvasin osan harjoitusohjelman lenkeistä työmatkapyöräilyllä. Harjoitteluni ei silloin eikä nytkään ole niin totista, etteikö siinä voisi vähän soveltaa.

Pyöräilykään ei ole minulle kovin totista puuhaa. Minut saa ohittaa ne, jotka keräävät selkiä aamun työmatkallaan. Minä ohitan ne, jotka tulevat selkä edellä vastaan. Tietenkin haluan aamulla mahdollisimman nopeasti päästä töihin ja iltapäivällä takaisin kotiin. Aikaa yhdensuuntaiseen matkaan kuluu +/- 40 minuuttia reitistä, säästä ja Pasilan liikennevaloista riippuen. Pasila on varsinainen sumppu tällä hetkellä, eikä helpotusta ole pariin kolmeen vuoteen tulossa.

Pyöräni Specialized Sirrus Elite.

Ostin pyöräni kaksi vuotta sitten. Noin 20 vuotta vanha kolmivaihteinen Tunturini ei enää tuntunut riittävän, vaikka hyvä pyörä olikin. Specialized pyöräni on miesten 18-vaihteinen fitness-pyörä ja palvellut hyvin kaksi talvea ja kesää. Talveksi vaihdan mieheni vaihtaa pyörääni nastarenkaat, joten työmatkapyöräilyä ei tarvitse jättää talveksi tauolle. Pyörään hankin kääntöpolkimet, joihin voi kiinnittää pyöräilykengät. Kengätkin ostin, mutta eipä ole tullut käytettyä. Pyöräilyhousut  (”vaippahousut”) ovat olleet hyvä hankinta samoin kuin talvipyöräilyyn sopiva asu. Vielä puuttuvat kunnollinen sateen pitävä pyöräilyasu ja ajolasit räntäkeleille. Ne ovat tämän syksyn ostoslistalla.

Onko joku teistä tulossa Rantapuolikkaalle tai juoksemaan muita matkoja? Tai onko viikonloppuna muita juoksutapahtumia, joissa aiotte olla mukana?