Pitkäperjantain pitkän lenkin jälkeen jatkan luottavaisin mielin harjoituksia kohti kevään ja kesän puolimaratoneja ja maratonia. Koin pitkästä aikaa sellaista juoksun iloa ja flow’ta, että tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Viime viikolla havahduin, että Helsinki City Runiin on enää alle kaksi kuukautta aikaa. Postauksessa Eka lenkki kesälenkkareilla määräsin paniikkiin lääkkeeksi lisää pitkiä lenkkejä.
Puolimaratonille harjoitellessa ei tarvitse juosta puolimaratonin pituisia lenkkejä eikä maratonille harjoitellessa 42 kilometrin pitkiksiä. Ennen ensimmäistä puolimaratoniani viisi vuotta sitten pisin juoksemani lenkki oli noin 17 kilometriä. Kaksi vuotta sitten juoksin ensimmäisen maratonini, ja tuolloin pisin lenkki ennen tapahtumaa oli 25,5 kilometriä.
Maaliskuussa olin yhden viikon Lapissa, jolloin juoksuharjoitteluun tuli tauko (lue lisää täältä). Vähempikin aiheuttaa huolta, osaako enää edes juosta. No tietenkin osaa. Juoksukuntoa on kuitenkin paras harjoittaa juoksemalla. Edempänä muutama hyvä syy, miksi.
Juoksujalka vipattaa Merituuli järjesti pitkäperjantaina yhteislenkin Vantaalla. Etukäteen oli ilmoitettu vain lenkin kesto (2-2,5 tuntia) ja vauhti (7:00-7:30 min/km). Juuri sopiva rauhallinen pitkä lenkki, jolla aloittaa pääsiäisen vietto.
Sää oli pitkäperjantaina täydellinen: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, lämpötila oli pari astetta plussan puolella eikä juuri tuullut. Kevään toinen lenkki kesälenkkareilla. Oli myös ihanaa pukeutua hieman kevyemmin ohueen takkiin ja jättää villasäärystimet kotiin.
Paikalle oli saapunut reilu 15 juoksijaa. Osa oli tuttuja edellisiltä yhteislenkeiltä, osa sosiaalisen median kautta ja osa aivan uusia tuttavuuksia. Yhteislenkki on kyllä pettämätön tapa saada pitkäkin lenkki kulumaan nopeasti.
Välillä perän pitäjät käskivät hidastamaan vauhtia, joka etenkin alamäissä meinasi lähteä kiihtymään liian kovaksi. Muistutukset olivat tarpeellisia, sillä hitaan lenkin on tarkoitus olla hidas. Vauhti tappaa, ei matka. Se pitää paikkansa.
Pitkälle lenkillä on hyvä testata lisäenergian ottamista. Itsellä oli mukana pari energiageeliä, joista toisen otin reilun 10 kilometrin kohdalla. Yksi geeli riitti tällä matkalla. Juomavyössä mukana oli 2,5 desiä vettä. Vaikka sää oli aurinkoinen, ei ollut kuuma. Enempää vettä en olisi tarvinnutkaan.
Pitkä lenkki totuttaa jalkoja pitkäkestoiseen iskutukseen. Vaikka osan harjoituksista voi korvata pyöräilemällä tai vaikka hiihtämällä, kuten tein Lapin lomalla, ei jalkoja voi valmistaa puolimaratonin tai maratonin vaatimaan rasitukseen kuin juoksemalla. Jotta juoksua jaksaa jatkaa tarpeeksi pitkään, on harjoituslenkit tehtävä tarpeeksi matalalla vauhdilla ja sykkeellä.
Pitkällä lenkillä näkee myös, miten vatsa kestää hölskytyksen ja mahdollisen otetun lisäenergian. Kaikkeen ei toki voi varautua, ja kisoissa voi tulla yllätyksiä, vaikka olisi testannut energiageelit ja urheilujuomat etukäteen.
Suurin osaa pitkäperjantain yhteislenkin porukkaa juoksi noin 19 kilometrin mittaisen lenkin. Jatkoin vielä Merituulin ja muutaman muun kanssa matkaa, jotta saimme puolimaratonin mittaisen lenkin tehtyä. Vaikka lenkki oli venynyt jo 20 kilometrin toiselle puolelle, tuntui, että juoksua voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Jalat eivät painaneet, hengitys oli vaivatonta ja aurinkoinen kevätsää sai olon tuntumaan kaikin puolin kevyeltä. Juoksussa oli sellainen flow, että vitsailinkin Merituulille, että juostaisiinko tänään se maraton. Merituulin maraton koittaa jo Helsinki City Running Dayssa 19.5. Oma maratonini on elokuussa Helsinki Marathonilla.
Aikaa 21,19 kilometrin mittaisen lenkin juoksemiseen kului 2:37:53 tuntia. Keskivauhti oli 7:27 min/km ja keskisyke 133 l/min. Koska lenkki sujui kevyesti ja hyvällä fiiliksellä, katson luottavaisin mielin eteenpäin.
Puolimaratonin ennätykseni on viime syksyltä 1:53:13 tuntia. Se tarkoittaa keskivauhtia 5:21 min/km eli keskimäärin kaksi minuuttia nopeampaa kilometrivauhtia kuin perjantain pitkiksellä. Kisapäivän fiilis on omalla tavallaan erityinen, ja muiden juoksijoiden imussa ja joukossa saa itsestään enemmän irti. Jää nähtäväksi, rikkoutuuko ennätykseni toukokuussa.