pyöräily

Kuusi vinkkiä työmatkapyöräilyyn

Oma työmatkani on noin 13 kilometriä. Talven aikana juoksin työmatkoja, mutta viimeisen kuukauden aikana lonkan rasitusvamma on pakottanut pyörän selkään. Ehkä harvinaisen kauniilla alkukesällä on ollut syynsä siihen, että pyöräily on tuntunut mukavammalta kuin muistinkaan. Kokosin muutamia vinkkejä työmatkapyöräilyyn, jotta mahdollisimman moni muukin innostuisi välillä polkemaan työmatkoja.

Lähde ajamaan

Tekosyitä voi keksiä loputtomiin: huono sää, vääränlaiset tai puuttuvat varusteet, kampaus litistyy, reitillä eksyy. Tällä suhtautumisella ei pääse koskaan aloittamaan työmatkapyöräilyä.

Aloitin itse työmatkapyöräilyn erään kesäloman päätteeksi, kun kauniit kesäilmat vain jatkuivat ja jatkuivat. Kaivoin ulkovarastostamme 90-lukulaisen violetin Tunturin, jossa toimi kolmesta vaihteesta kaksi. Pidin käsiä irti vartalosta, kun poljin kesäaamussa, ettei hiki kastelisi kainaloita. Kohensin kampausta perillä työpaikan vessassa.

Lapsuudessani hoettiin, että ”Ladassa se hyvä puoli, rosvot eivät sitä huoli”. Sama päti vanhaan Tunturiini. Se olikin pyörän ainoita hyviä puolia ja pian huomasin pyöräileväni töihin uudella fitness-pyörällä. Myöhemmin ostin pyöräilyhousut ja -paidan niin kesä- kuin talvikäyttöön. Talvella varustan pyörän nastarenkailla.

En olisi kuitenkaan koskaan aloittanut, ellen vain yhtenä päivänä olisi päättänyt, että nyt lähden pyöräilemään. Vanhalla Tunturilla trikoo-ohjusten joukkoon tyylistä välittämättä. Nyt suhahdan mummopyörien ohi, mutta samalla mietin, että onneksi mahdollisimman moni harrastaa hyötyliikuntaa.

bike
Tiellä, jonka varrella kasvaa villejä lupiineja. Kuva: Jenni Somervalli

Valmistele

Laita edellisenä iltana valmiiksi pyöräilyvaatteet, työvaatteet, avaimet, eväät, matkakortti… Mitä ikinä tarvitsekin. Lupaukset on tehty rikottaviksi, joten tee itsellesi mahdollisimman vaikeaa kieltäytyä pyöräilyvaihtoehdosta. Itse suorastaan nautin, kun talviaamuisin voin vain nousta sängystä ja laittaa pyöräilyvaatteet päälle. Suihkun vuoro on työpaikalla.

Vie työpaikalle välttämättömimmät hygienia- ym. tarvikkeet

Pian aloitettuani työmatkapyöräilyn huomasin, että helpointa on viedä töihin valmiiksi pyyhe, shampoot, hiustenkuivaaja ja meikkejä. Näin minimoin mukana kuljetettavan tavaran määrän. Joudun kuitenkin aina kuljettamaan työkonetta mukanani.

En ole vienyt työpaikalle vaatteita, mutta yhdet kengät ja takki odottavat siellä aina. Jos päätän päivän aikana lähteä lounaalle ulos rakennuksesta tai muita asioita hoitamaan, on etenkin kylmään vuodenaikaan mukavaa, kun voi heittää takin niskaansa. Muita kohtaan on ystävällistä, että ei lähde lounaalle hikisessä pyöräilytakissa.

Ota mukaan hedelmä tai muu pieni eväs

Pyöräily vie energiaa. Jos pyöräilen (tai juoksen) töihin, on pieni aamuvälipala lähes välttämätön. Ennen lounasta loppuu muuten energia, eivätkä aivot enää jaksa raksuttaa. Silloin tällöin hemmottelen itseäni alakerran sushi-ravintolan makeilla ja nigireillä. Olen joskus mennyt tiskille osaamatta oikein tavata listasta, mitä haluan. Niin alas ei saisi antaa verensokerin laskea, mutta onneksi olen tuttu naama ravintolassa. Nuori nainen kassan toisella puolella tietää, mitä haluan.
Pidän töissä myös aina hätävarana näkkileipää, jos unohdan kotoa napata hedelmän mukaani.

tauolla
Mitä teet, jos matka katkeaa? Kuva: Jenni Somervalli

Varaudu pyörän rikkoutumiseen

Ota huomioon, että rengas voi mennä rikki (on tapahtunut minulle), ketjut voivat pudota (käynyt myös niin) tai orava/hiiri/siili juosta pyörän alle (läheltä piti -tilanteita). Kannan mukanani aina matkakorttia, jotta voin tarvittaessa jatkaa matkaani julkisilla. Tämä on minun tapauksessani helppoa, koska pyöräilen junaradan vartta. Ymmärrän toki, että kaikille asia ei ole näin yksinkertaista. Mutta muista ottaa huomioon matkan mahdollinen katkeaminen ja tee varasuunnitelma.

Älä rasita itseäsi liikaa

Hyötyliikuntakin on liikuntaa ja rasitus suoraan verrannollinen työmatkan pituuteen. Nykyään olen kunnossa, jossa 26 kilometrin pyöräily ei tunnu kovin rasittavalta. Siitä huolimatta niinä päivinä, kun pyöräilen, en harrasta muuta rasittavaa liikuntaa.

pellon laidalla
Kuva: Jenni Somervalli

Työmatkapyöräilyä voi harrastaa ympäri vuoden. Siitä vasta voittajafiilis syntyy, kun ajaa räntäsateen piiskatessa kasvoja. Nyt ilmassa leijuu ainoastaan siitepölyä, voikukan siemeniä ja syreenin tuoksua. Eli ei muuta kuin aurinkoista mieltä ja iloisia kilometrejä!

Follow my blog with Bloglovin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s