Syksyn suunnitelmia

On mukavaa, kun syksyksi on suunnitelmia. Aikataulut tuovat hallinnan tunteen pimeään vuodenaikaan. Muuten sukeltaminen lämpöisestä kesästä syksyn synkkyyteen saattaa saada aikaan jopa pakokauhun kaltaisia tunteita. Kaikki eivät voi muuttolintujen lailla lentää etelään.

Tarkkojen suunnitelmien ja aikataulujen tekeminen on toisaalta hieman pelottavaa. Mielessäni on syksy 2016 ja tämän vuoden kevät. Tuolloin minusta tuntui, että mitä enemmän suunnittelee ja aikatauluttaa, sitä varmemmin kaikki menee perseelleen.

Syksyllä 2016 juoksuharrastukseni oli ”ylläpitovaiheessa”. Olin juossut syyskuussa Espoon rantapuolikkaan. Kävin juoksemassa noin kerran viikossa. Keskityin kuntosalitreeniin, työmatkapyöräilyyn ja hankin jopa oman personal trainerin. Oli hienoa, kun kerta kerralta jaksoin punnertaa useamman kerran tai tehdä sarjoja isommilla käsipainoilla. Nastarenkaat rapisten pyöräilin töihin.

Kunnes. Marraskuussa 2016 istuin työterveyslääkärin vastaanotolla ja sain kuulla, että olin sairastunut keuhkokuumeeseen. Ja minä kun olin mennyt lääkäriin elämäni pahimman päänsäryn vuoksi. En enää puhissut kuntosalilla. Suurin ponnistus oli seuraavat viikot puhaltaa letkulla ilmaa vesipulloon, jotta ylimääräinen lima irtoaisi keuhkoista.

Hyvin alkanut kuntosaliharjoittelu jäi. Jatkon olen kertonut moneen kertaan: Alkuvuonna 2017 minut valittiin Helsinki Midnight Runin tapahtumalähettilääksi ja siitä seurasi juoksua juoksun perään.

Alkuvuodesta 2018 laadin kisakalenterin ja kirjoitin suunnitelmistani tänne blogiin postauksen. Listasin kaikki juoksutapahtumat, joihin olin ilmoittautunut kevään ja kesän aikana. Kirsikkana kakun päällä oli suunnitelma juosta elämäni toinen maraton elokuussa.

Ehdin juosta yhden suunnittelemistani juoksutapahtumista: Helsinki10:n. Sen jälkeen kisa toisensa jälkeen oli DNS eli did not start. En ehtinyt kunnolla edes aloittaa kisakautta, kun lonkan rasitusvamma pakotti laittamaan juoksun hetkeksi sivuun. Syyskuun alussa juoksin Helsingissä Midnight Runin, josta sain vähän revanssia. Juoksutapahtumat ovat koukuttavia ja aiheuttavat pahemmanlaista riippuvuutta.

Mitkä sitten ovat tämän syksyn suunnitelmat ja miten niihin päädyin? Ensinnäkin päätin jatkaa treenejä Training for Warriors -salilla käytyäni ensin siellä peruskurssin*. TFW-treenit eivät ole perinteistä kuntosaliharjoittelua. Salilla on erilaisia lihaskuntoa kohottavia ohjattuja tunteja joko voiman lisäämiseen tai kestävyyteen keskittyen. Kirjoitan myöhemmin tarkemmin käymästäni peruskurssista.

Otin salille jäsenyyden loppuvuodeksi, sillä haluan parantaa lihaskuntoani kautta linjan. Viime talvena keskityin aivan liikaa pelkkään juoksuun. Lihaskuntotreenin sivuuttaminen johti osaltaan rasitusvammaan. Hyvin toimivat nivelet tarvitsevat vahvat lihakset ympärilleen. Suomen urheiluhierontakeskuksen osteopaatilta* sain täsmäliikkeet lonkan kuntouttamiseen, mutta niiden rinnalle mahtuu hyvin koko kehon voimatreenejä.

TFW-treenien lisäksi olin ajatellut jatkaa kahden viikoittaisen lenkin tahtia. Lonkkani on hyvin kestänyt kaksi juoksukertaa viikossa. Kuin tilauksesta sain yhteydenoton Juoksuopistosta, joka tarjoaa nettivalmennuksia juoksijoille. Tarjolla on valmennusta polkujuoksuun, henkilökohtaista valmennusta ja aloittelevan juoksijan valmennusta.

Valitsin Juoksuopiston tarjonnasta 12 viikon puolimaratonin harjoitusohjelman*. Olen aikaisemmin juossut kymmenen puolimaratonia eri juoksutapahtumissa. Ennen juoksuvammaani olin kunnossa, jossa pystyin juoksemaan puolimaratonin mittaisen matkan milloin vain. Kesän vähäiset juoksukilometrit ovat taatusti heikentäneet juoksukuntoa, vaikka olen yrittänyt pitää aerobista kuntoa yllä pyöräilemällä.

Syy valita juuri puolimaratonille tähtäävä ohjelma oli se, että siihen kuuluu kaksi avainharjoitusta viikossa. Juuri sopiva määrä. Lisäksi harjoitukset voi tehdä minä päivänä haluaa. Niinpä voin suunnitella viikkoni sen mukaan, milloin käyn TFW-treeneissä ja milloin pyöräilen työmatkoja.

Valmennuksen avulla tulee myös tehtyä vauhtileikittelytreenejä, eivätkä kaikki lenkit ole tasavauhtista juoksua. Olen vasta saanut ensimmäisen viikon ohjeet, jotka koostuvat yhdestä 35 minuutin hölkästä ja vetotreenistä. Nämä ovat toki helppoja treenejä minulle, mutta haluan jatkaa juoksuharjoittelua rennosti ilman repimistä. Harjoitteiden sisältö vaihtelee viikoittain ja juoksumäärä kasvaa vähitellen.

Ensimmäiselle maratonille harjoittelin alkuvuonna 2016 netistä löytämäni ohjeen mukaan. Keväällä ja kesällä 2017 treenasin Runner’s High’n valmennuksessa. Totesin ryhmässä harjoittelun kiistattomat edut: treenikavereista saa hurjasti tsemppausapua. Talven 2017/2018 harjoittelin Espoon Tapioiden Juoksuklubissa. Olin erittäin tyytyväinen klubin toimintaan, mutta täksi talveksi en uskalla lähteä mukaan treeneihin.

En tunne vielä olevani aivan kunnossa tai ainakaan siinä kunnossa, että pysyisin mukana Juoksuklubin treeneissä. Tällä viikolla juoksin kaksi lenkkiä: Lapsen harrastuksen aikana tiistaina juoksin reilun seitsemän kilometrin lenkin ja lauantaina kävin miehen kanssa juoksemassa kymmenen kilometriä. Työmatkat pyöräilin kahtena päivänä. Tähän viikkoon ei mahtunut yhtään TFW-treeniä, mutta olihan tuossakin jo.

Seuraavaksi pääsen kokeilemaan juoksussa ihan uudenlaista treenausmuotoa: nettivalmennusta. Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi harjoitussyksy muodostuu. Treeniseuraa on tarjolla ainakin TFW-salilla, jossa koko harjoittelu perustuu ryhmässä ja pareittain toimimiseen. Tulen syksyn aikana kirjoittamaan fiiliksiä sekä salilta että juoksutreeneistä. Pysykää siis mukana!