Lomasuunnitelmia

Neljän viikon kesälomani alkoi perjantaina. Heti lauantaina lähdimme perheen kanssa Espanjaan reilun viikon lomalle. Kyseessä on niin sanottu omatoimimatka, eli olemme varanneet erikseen lennot, vuokra-auton ja asunnon.

Olemme käyneet vastaavanlaisilla matkoilla jo useana kesänä. Tänä vuonna vuokrasimme ensimmäistä kertaa asunnon Airbnb:n kautta.

Lensimme Barcelonaan, haimme vuokra-auton ja ajoimme reilu puoli tuntia etelään. Mediassa oli kirjoitettu monta päivää Euroopan superhelteistä. Auton mittari näytti ”vain” 31 astetta. Ilma sen sijaan oli alkuillasta utuista, mikä mahdollisesti johtui Katalonian metsäpaloista.

Asunto aivan Välimeren rannassa vaikuttaa juuri niin ihanalta kuin kuvissa etukäteen näytti. Kun saavuimme asunnolle, jääkaapissa oli vain yksi pullo vettä. Seuraavaksi oli käytävä kaupassa.

Haimme läheisestä Mercadonasta täytettä jääkaappiin. Tarkoituksena on, että syömme enimmäkseen itse tekemäämme ruokaa, mutta ensimmäisenä iltana kävimme nautimassa pizzat.

Juoksua, tottakai

Niin kauan, kuin olen harrastanut juoksua (eli reilu seitsemän vuotta), olen juossut myös etelän lomilla. Mikään ei voita tunnetta, kun lähtee aamulla ennen aamupalaa juoksemaan ja pääsee lenkin lopuksi pulahtamaan altaaseen tai mereen.

Kun nälkää on vähän herätellyt lenkkipolulla, on ihana istua rauhassa muun perheen kanssa aamupalalle.

Myös tälle matkalle olen pakannut mukaan lenkkarit ja juoksushortsit. Päivisin lämpötila nousee 30 asteeseen, joten lenkit pitää ajoittaa joko varhaiseen aamuun tai iltaan. Silloinkin on 25 astetta lämmintä.

Juoksen niin pitkiä lenkkejä kuin kuumuudessa tuntuu mukavalta. Yleensä se on tarkoittanut jotain viiden ja viidentoista kilometrin väliltä.

Olen ollut Helsinki City Marathonin ja sen jälkeen juoksemieni yhden kymmenen kilometrin tapahtuman ja yhden puolimaratonin jälkeen vähän tuuliajolla juoksuharjoittelun suhteen. Selvää tavoitetta ei nyt ole, mikä tuntuu oudolta.

Harjoittelin koko alkuvuoden kohti toista maratoniani. Onko seuraavaksi vuorossa jälleen maratoni, puolimaratoni vai mitä? Toistaiseksi olen juossut sellaisia lenkkejä kuin on tuntunut hyvältä.

Vähemmän kännykkää

Kaksi vuotta sitten olimme viimeksi Manner-Espanjassa ja silloin puhelimeni varastettiin heti loman alkupäivinä. Ensin tietenkin harmitti, mutta aika pian huomasin, että ei se niin huono asia ollutkaan. Kun puhelinta ei ollut, käsi hamusi useammin kohti kirjaa.

Muutenkin oli vapauttavaa olla kymmenen päivää ilman puhelinta. Toki tilanne olisi ollut toinen, jos olisin ollut yksin matkassa. Tuolloin pystyin turvautumaan tarvittaessa muiden perheenjäsenten puhelimiin.

Tällä kertaa en anna keskittymisen herpaantua hetkeksikään, jotta jollain pitkäkyntisellä olisi mahdollisuus viedä puhelimeni. Sen sijaan olen tehnyt tietoisen ratkaisun, että otan etäisyyttä kapistukseen. Maailma ei kaadu eikä mitään korvaamatonta jää huomaamatta, vaikka en avaisi puhelinta moneen tuntiin.

Sosiaalisen median algoritmit on tehty tarkoituksella sellaisiksi, että käyttäjä koukuttuu ja silmille syötetään juuri oikeanlaista sisältöä. En alistu siihen vaan suuntaan katseeni muualle.

Enemmän lukemista

Olin tilannut lomalukemiseksi nettikaupasta kaksi kirjaa. Yhden juoksuaiheisen ja toisen luovuuteen liittyvän kirjan. Sain keskiviikkona ennen matkaa viestin, että kirjat tulevat 1-3 arkipäivässä. Ne eivät ehtineet matkalaukkuun mukaan vaan ovat edelleen jossain matkalla kotiosoitteeseeni.

Sain eräältä Instagram-seuraajaltani ennen lomaa vinkin Mike Tysonin elämäkerrasta Tyly totuus. Nyrkkeilystä kertova kirja kuulosti korviini hieman eksoottiselta, mutta otin neuvosta vaarin.

Huomasin, että Tyly totuus oli myynnissä tori.fi-palvelussa. Tilasin kirjan itselleni siltä istumalta. Yli 500-sivuisesta kirjasta riittää lukemista monelle lomapäivälle. Aloin lukea kirjaa lentokoneessa ja se yllätti heti. Olen koukussa!

Toisen yllätyksen koin, kun huomasin, mitä mieheni osti lomalukemiseksi. Hän asteli lentokentän kirjakaupasta kädessään Daniel Kahnemanin Thinking Fast and Slow. Se on kirja, josta kirjoitin aikaisemmin blogiini, koska olin kuullut siitä Jari Sarasvuon podcasteista.

Ihastuin Kahnemanin ajatuksiin ja aloin kuunnella kirjaa äänikirjana. Mieluummin edelleen luen kirjoja kuin kuuntelen, enkä ole päässyt kuuntelemisessa kovin pitkälle. Kun olen kahlannut läpi Tysonista kertovan teoksen, nappaan itselleni Kahnemanin kirjan.

Lukeminen rannalla, altaan äärellä tai illalla terassilla on rentouttavaa lomapuuhaa. Olen huono olemaan aloillani, mutta kirja kädessä jaksan loikoilla. Vaikka kirja olisi miten mielenkiintoinen tahansa, se on hyvää unilääkettä – myös päivällä. Nukahdin sekä lentokoneessa että ensimmäisenä matkapäivänä ruoan jälkeen kirja käteen. Kertynyttä väsymystä kenties?

Lepoa

Mielessäni on lista siitä, mitä aion loman aikana tehdä. Pari-kolme blogikirjoitusta odottaa kirjoittamistaan, aion juosta ja lukea. Osin hektisen kevään jälkeen kaipaan kuitenkin lepoa, joten yritän pitää huolen siitä, että on aikaa myös vain olemiseen.

Kun on matkassa koko perheen voimin, pientä puuhaa riittää aamusta iltaan. Väliin mahtuu kuitenkin rauhallisempia hetkiä, eikä kaikkea sovi täyttää tekemisellä.

Varsinkin loman ensimmäiset päivät on hyvä vain olla: nukkua pitkään, syödä hyvin ja olla miettimättä, mitä kaikkea voisi tehdä. Loman pitää olla lomaa eikä turistipisteiden keräämistä.

Maiseman vaihtaminen kokonaan on helpottanut lomailuun asennoitumista. Perjantaina olin vielä työpaikalla ja olo helpottui vasta, kun kone lauantaina nousi Helsinki-Vantaan lentokentältä.

Espanjan kostean kuumassa iltapäivässä tätä kirjoittaessani työasiat ja kotiaskareet tuntuvat jo kaukaisilta. Joudun lähinnä miettimään, menenkö uimaan mereen vai altaaseen tai syönkö illalla ravintolassa vai teenkö itse ruokaa asunnolla. Seuraavaksi lupaan kertoa juoksukuulumisia Espanjan auringon alta!