Tutustumassa Fressi24 Esplanadi -kuntosaliin

Juoksu on numero yksi, mutta tunnen oloni kotoisaksi myös kuntosalilla. Pääsin tämän viikon torstaina tutustumaan laajennettuun Fressi24 Esplanadin saliin Helsingin keskustassa. Oli aika helppo tarkkailla paikkaa treenaajan silmin: mistä tykkään ja mikä jää kokeilematta.

Hyvä juoksumatto (ja että niitä on riittävästi) on salilla tärkeää. Lämmittelen usein crosstrainerilla ennen lihaskuntotreeniä, mutta joskus käyn salilla tekemässä pelkästään vetoreenin juoksumatolla. Etenkin talvella on mielekkäämpää juosta vauhdikkaampia juoksuja matolla kuin ulkona lumikinoksissa.

Noudatan tällä hetkellä kaksijakoista saliohjelmaa, eli käyn eri kerroilla läpi ylä- ja alavartalon. Molempiin ohjelmiin kuuluu keskivartalon vahvistamista. Keskivartalo eli core on yllättävän isossa osassa hyvän juoksuasennon säilyttämisessä.

Lämmittelen aina ennen treeniä 15 minuuttia. Jos on kiire, tekee mieli luistaa lämmittelystä tai jättää se muutamaan minuuttiin. Yritän kuitenkin malttaa mieleni ja lämmitellä kunnolla. Mitä enemmän tulee ikää, sitä tarkemmin kiinnitän huomiota lämmittelyyn niin salilla kuin juoksussa. Kylmiltään harjottelemaan lähteminen kasvattaa vammariskiä.

Fressi24 Esplanadilla on nykysuuntauksen mukaisesti paljon tilaa vapaaseen harjoitteluun. Vapaat painot, kahvakuulat, TRX-narut. Ne ovat viime vuosina ajaneet ohi laitteissa tehtävät harjoitukset.

Omassa harjoitusohjelmassani ainoastaan ylätalja ja smith-kyykky ovat laitteissa tehtäviä liikkeitä. Muuten käytän kahvakuulaa, käsipainoja, tankoa, jumppapalloa tai yksinkertaisimmillaan oman kehon painoa. ”Ei ole ihan vähän sekään” totesi mieheni kerran ystävällisesti.

Joitain vuosia sitten treenasin ahkerasti TRX-naruilla. Ne ovat todella tehokkaat lisäämään vastusta omalla painolla tehtävissä liikkeissä. Esimerkiksi lankutukseen saa aivan uutta haastetta, kun jalat ovat kiinni naruissa.

Teki treeniä sitten millä tahansa, on tärkeää välillä vaihtaa ohjelmaa tai lisätä painoja, kun alkaa tuntua helpolta. Olen sekä juoksu- että saliharjoittelijana mukavuudenhaluinen. Tänäkin talvikautena kävi niin, että otin kerran hauiskääntöön isommat 7 kg:n käsipainot vain siksi, että pienemmät olivat varattuina. Onneksi uskalsin haastaa itseni, sillä pian voin jo ottaa isommat. Kehitys on hienoa huomata.

Mitä hyötyä juoksijalle on saliharjoittelusta? Jos aloitetaan ylävartalosta, käsiä käyttämällä saa rytmiä juoksuun. Jos kädet roikkuvat enimmän aikaa naruina vartalon vierellä, ei niitä pysty käyttämään juoksussakaan. Vahvan keskivartalon ansiosta ylävartalo ei mene kumaraan ja lantio pysyy ns. alhaalla. Jos lantion asentoa on hankala hahmottaa, mieti, että laittaisit hännän jalkojen väliin.

Aki Nummela kirjoittaa kirjassaan Juokse! sivulla 43 seuraavaa: ”Treenin pitäisi olla koko vartalon yleisvoimaa ja terävyyttä edesauttavaa, joten älä keskity pelkästään jalkalihasten vahvistamiseen tai myöskään pelkästään ylävartalon vahvistamiseen sillä verukkeella, että kyllä ne jalat juostessa vahvistuvat.” Tämä on hyvin sanottu.

Lisää Aki Nummelan kirjasta voit lukea täältä.

En panisi pahakseni, jos hauis- tai jopa vatsalihakset erottuisivat. Sellainen vaatii kuitenkin todella alhaista rasvaprosenttia. Varsinkin me naiset tuppaamme omaamaan kevytlevitteen rasvaprosentin, kuten eräs tuttavani sanoi. Pitää vain uskoa, että siellä ne lihakset rasvakerroksen alla ovat. Sitä paitsi kaikkien ei edes ole mahdollista saada näkyvää six packiä puhtaasti anatomisista syistä.

Niinpä saliharjoittelussa on parempi pitää mielessä kehon hyvinvointi ja sen oikeanlainen toimiminen. Vuonna 2018 sain lonkan alueelle rasitusvamman, joka johtui osin huonosta lihaskunnosta. Väärät lihakset joutuivat töihin juostessa ja ylirasittuivat. Jouduin kahdeksi kuukaudeksi juoksutauolle.

Olen nyt talvikaudella käynyt 1-2 kertaa viikossa kuntosalilla. Sain Fressi24-avajaistilaisuudesta kuukauden ilmaiset käynnit millä tahansa Fressi-kuntosalilla. Fressillä on toimipisteitä jo 40 ympäri Suomen, joten nyt on varaa mistä valita. Tästä on hyvä jatkaa tämän vuoden lihaskuntotreenejä.