Hyvinvointiaamun tarjosivat Nestlé ja Domakers Finland Oy
Tiistaiaamuna livahdin kotoa syömättä aamupalaa. Näin tapahtuu lähinnä, jos olen menossa verikokeeseen tai aamuvarhaisella lentokentälle. Verikokeeseen paastoaminen on kamalaa. Muuten voi olla kellon ympäri syömättä, mutta kun se on pakollista, luulee kuolevansa nälkään.
Lentokentälle meno on kutkuttavaa. Aamupalan saa jättää väliin, kun jostain kentän kahvilasta voi hakea taivaallisen caffe latten tai syödä aamupalaa lentokoneessa pilvien yläpuolella. Kiire loppuu lentokentälle, ellei sitten ole todella kiire. Ja kun on niin kiire, että myöhästyy lennolta, ei ole enää kiire minnekään.
Kerran perheen kanssa myöhästyimme paluulennolta. Ei auttanut elokuvatyyliin juoksu check in -tiskille. Oli turha edes itkeä kenellekään ja kertoa sydäntä särkevää tarinaa, sillä ketään ei ollut kuuntelemassa. Tiski oli tyhjä. Lähdimme lopulta kotimatkalle yli 24 tuntia myöhemmin.

Tiistaina kävelin Föhn-tuulen lämmittämässä ilmassa Helsingin Yrjönkadulle hotelli St. Georgen Wintergardeniin. Siellä oli alkamassa Nestlén täysjyväaamu, jossa oli herkullista aamupalaa tarjolla. Kotona syön yleensä aamupalaksi mysliä, mantelimaitoa, pähkinöitä, hedelmää ja kahvia. Aamupalani on näyttänyt jokseenkin samalta kuuden vuoden ajan.
Wintergardenin lempeässä valaistuksessa keräsin lautaselleni leipää, graavilohta, salaattia, hedelmiä, jugurttia ja mysliä. Juomaksi otin juuri puristettua appelsiinimehua sekä kahvia. Rakastan omia kotoisia aamurutiinejani, mutta en laittaisi pahakseni, jos useamminkin saisin syödä näin monipuolisen ja runsaan aamiaisen.

Nestlén täysjyväaamu järjestettiin juuri tänä tammikuisena aamuna, koska viikonloppuna – tarkemmin sanottuna sunnuntaina 19.1.2020 – oli vietetty kansainvälistä täysjyväpäivää. Minulle ja perheelleni kyseinen päivämäärä on tähän asti tarkoittanut yhden perheenjäsenemme nimipäivää. Silloin talviunilla oleva karhu kääntää kylkeään ja sanoo, että ”yö puolessa, nälkä suolessa”. Talven selkä taittuu!
Kahvia hörppiessäni kuuntelin aamun ensimmäistä esiintyjää, elintarviketieteiden maisteri ja ravitsemusasiantuntija Olli Ilanderia. Moni hänen kertomansa asia täysjyväviljan eduista oli tuttua: täysjyvävilja on kuidun, proteiinin ja monien vitamiinien lähde.
Itselläni voin kokeilla vaikka mitä eliminaatiodieettejä, eli jättää jonkin ruoka-aineen pois ruokavaliostani. Olen vastuussa myös kolmesta kasvavasta lapsesta, joille haluan tarjota monipuolista ravintoa. Joutsenen poikasillekin kasvaa epämuodostuneet siivet, jos niille syöttää pullaa (true story).

Seuraava esiintyjä oli hyvinvointivalmentaja Karita Tykkä. Tapasin hänet viimeksi syksyllä ja luin hänen kirjansa Hyvä elämä. Kirjasta voit lukea arvion täältä. Karita jatkoi läsnäolon vaikutuksesta vatsan hyvinvointiin ja veti lopuksi lyhyen läsnäoloharjoituksen.
Karitan osuudesta nappasin itselleni muistutuksen, että keskittyisin paremmin ruokahetkeen. Aivan liian usein tulee katseltua puhelinta samalla kun syö. Jos ruokapöydässä on seuraa, välttelen tätä tapaa viimeiseen asti. Mielestäni se on jo tylyä ja hyvien tapojen vastaista katsella puhelinta, jos on seuraa. Kun syön yksin, voisin entistä enemmän keskittyä syömiseen.

Vatsa täynnä hyvää ruokaa ja mieli täynnä ajatuksia monipuolisesta ravinnosta jatkoin matkaani työpaikalle. Mietin oppimaani. Suoliston mikrobiomi koostuu noin 100 biljoonasta bakteerista. Dysmioosi on mikrobiomin epätasapainotila ja voi aiheuttaa jopa masennusta. Vielä on epäselvää, vaikuttaako stressi suolistoon vai toisinpäin. Ilmeisesti yhteys on kuitenkin olemassa.
Kävelin keskustan läpi korkokengissä, sillä olin poikkeuksellisen aamun vuoksi tunkenut juoksijan jalkani ahtaisiin kenkiin. Terävä kynsi alkoi pureutua toisen varpaan kylkeen. Arvasin, että kengän sisältä paljastuisi verinen sukka. Hyvä ruokaa ei näköjään korjaa ihan kaikkea. Auts.