arki juoksu

Koronaepidemia vaikuttaa arkeen, mutta harjoittelu jatkuu

Valmiustila ja sen tuomat muutokset eivät ole muuttaneet paljon juoksuharjoitteluani. Into harjoitella on säilynyt hyvänä. Suhtautuminen juoksuun on muuttunut kahdella tavalla. Ensimmäinen on se, että arvostan aikaisempaa enemmän sitä, että pääsen ulos juoksemaan. Toinen on se, että samalla kun juokseminen tuntuu suurelta etuoikeudelta, sen merkitys elämässäni on kokenut notkahduksen. Poikkeuksellisina aikoina huomio kiinnittyy enemmän omaan perheeseen ja läheisiin. Onhan heillä kaikki hyvin?

Olen viime päivinä juossut paljon lenkkejä lasteni kanssa. He pyörällä ja minä jalan. Sillä tavalla onnistuu vauhtileikittelylenkki tai tasavauhtinen peruskestävyyslenkki. Olen pitänyt melko tarkkaan kiinni juoksuohjelman harjoituksista. Jos lenkki kuitenkin jää lyhyemmäksi tai en ehdi aina juosta, en välitä. Maraton siirtyi kertaheitolla monta kuukautta eteenpäin, eikä minulla ole mikään kiire.

auronkolasit juoksuun
Kuva sunnuntain pitkältä lenkiltä.

Viime sunnuntaina juoksin pitkän lenkin yksin. Ohjelmassa oli puolitoistatuntinen harjoitus peruskestävyyssykkeellä. Lähdin juoksemaan heti aamulla, kun osa perheestä vielä nukkui. Oli tulossa aurinkoinen kevätpäivä, mutta mieleen iski haikeus. Sulat kadut, keväisen lämmin ilma, hanhet ja joutsenet järven rannalla. Niin paljon kaikkea kaunista, mutta harva siitä nauttimassa. Normaalisti aurinkoinen sunnuntaiaamu olisi saanut juoksijat suurin joukoin liikkeelle.

Juoksutapahtumat siirtyivät syksylle, ja varmasti ihmisten mielissä on tällä hetkellä tärkeämpiäkin asioita kuin juoksulenkit. Toivon, että vaikka motivaatio olisi hetkeksi notkahtanutkin, se pian palaa muuttolintujen lailla. Pihassani kasvavat jo ensimmäiset krookukset ja pian pystytämme lapsille trampoliinin. Kevät on täällä ja kesä lähenee poikkeustilasta huolimatta.

Juoksen ympäri vuoden, mutta kevät on inspiroivaa ja innostavaa aikaa. Voin myös hieman huokaista, sillä tällä hetkellä ei ole tarpeen harjoitella niin kovaa kuin jos maraton olisi ollut alle kahden kuukauden päässä. Hyvässä kunnossa kannattaa olla jo senkin vuoksi, että mahdollisen koronaviruksen iskiessä keuhkot jaksavat tehdä työtään ja elimistö puolustautua. En tietenkään voi tietää, kenen kohdalle taudin vakava muoto iskee.

aurinkolasit juoksuun

Arki on muuttunut kovasti viimeisten kahden viikon aikana. Olen siirtynyt kokonaan etätöihin (paitsi tällä viikolla olen lomalla). Kolme lastani käyvät koulua kotoa etäyhteyksien avulla. Minun ja mieheni lisäksi myös lapsemme avaavat aamulla tietokoneensa ja alkavat työt tai liittyvät luokkansa videopalaveriin. Vanhemmilta tämä vaatii välillä teknistä tukea tai apua matematiikan tehtävissä. Kun lapsia on kolme, pitää apuun rynnätä useamman kerran päivässä tai ainakin muistuttaa, että onhan kaikki tehtävät tehty.

Hauskin kotiopetukseen tähän asti liittyvä asia on ollut liikuntatunnin pitäminen. Sen lapsi olisi voinut suorittaa kävelemällä ulkona, mutta lomalla oli aikaa järjestää koululaiselle muutakin aktiviteettiä. Pyöräilin mieheni ja nuorimman lapseni kanssa urheilukentälle. Teimme yhdessä erilaisia juoksun koordinaatioharjoituksia, hyppyjä ja loikkia.

leppavaaran stadion espoo juoksu

Saan pian uuden juoksuohjelmani, jossa on huomioitu maratonin siirtyminen syksyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alan harjoitella samalla tavalla kuin marras-joulukuussa. Juoksuohjelma ja sen myötä säännöllinen harjoittelu tuovat mukavaa aikataulutusta arkeen. Poikkeukselliset olot saattavat kestää viikkoja, elleivät kuukausia, ja elämä kääntyy sisäänpäin omiin pieniin piireihin. Silloin on mukavaa, kun on tiedossa jotain, joka vie eteenpäin ja tuo hyvää oloa.

2 kommenttia

  1. Mahtava toteutustapa kotiliikuntatunnille!

    Omalla kohdalla poikkeustila on tuonut entistäkin selvemmin tapetille sen, kuinka oleellisella tavalla juoksu ja muu treeni sen ympärillä rytmittää päiviä ja tuo vastapainoa opiskeluun. Kun opiskeluun ei juurikaan liity enää kellonaikoja (vain pari videoluentoa) tai ollenkaan liikkumista yliopistolle ja sieltä kotiin, tuntuu vieläkin tärkeämmältä päästä ulos lenkille ensinnäkin ehkäisemään istumisen haittavaikutuksia ja toisekseen tyhjentämään päänsä. Kaikki tämähän pätisi ilman poikkeustilaakin, mutta nyt tuntuu siltä, että ilman juoksua höperöityisin.

    Tykkää

    1. Totta puhut! Mulla ainakin arkiaktiivisuus on vähentynyt, kun ei tarvi kulkea töihin, kaupassa tai muilla asioilla käy mahdollisimman harvoin eikä tapaa ketään. Jos on työpäivä, siirryn keittiöstä aamupalan jälkeen toiseen huoneeseen tietokoneelle. Lenkkeily ja muu liikunta tekee erittäin hyvää! Opiskelu- ja lenkki-intoa sinne! 😊

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: