terveys

Mitä ajattelen koronarokotteesta?

Samaan aikaan, kun jotkut syyttävät mediaa koronahysterian lietsomisesta tai uskovat pandemian olevan iso salajuoni, odotan kuumeisesti, milloin pääsen varaamaan itselleni ajan koronarokotukseen. Perusterveenä 40-vuotiaana joudun odottamaan vielä vuoroani.

Näen punaista, kun nettiuutisen kommenttikentässä keskustelija vauhkoaa influenssan häviämisestä. Keskustelija ei voi käsittää, miksi tapauksia on tuhansia vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Se ei hänen mukaansa voi olla merkki mistään muusta kuin siitä, että influenssatapauksista vaietaan, jotta koronapandemia saa enemmän huomiota. Väärin!

Kolmen kouluikäisen lapsen vanhempana olen saanut reilun vuoden aikana todeta, miten moni muu hengitystieinfektiota aiheuttava virus on lähes kadonnut. Siinä missä lapsiperheessä aiemmin flunssia tuli ja meni, olemme pysyneet todella terveinä. Ei ole ollut yhtäkään vatsatautia viimeisen vuoden aikana.

En usko tämän johtuvan siitä, että hallitus juonii salaisia suunnitelmia ja kyykyttää kansaa koronarajoituksilla. Ei. Vähäisemmät kontaktit, pienimmästäkin oireesta kotiin jääminen ja parempi käsi- ja yskimishygienia vähentävät myös muita virustauteja. Kasvomaskien käytöstä puhumattakaan. Tutkimusten mukaan myös lasten korvatulehdukset vähenivät, kun koronarajoitukset ensimmäisen kerran tulivat keväällä 2020 voimaan.

Mitä influenssaan tulee, tänä influenssakautena suomalaiset intoutuivat ottamaan niin paljon influenssarokotteita, että ne loppuivat esimerkiksi omalta työterveysasemaltani. Onneksi julkinen terveydenhuolto tuli hätiin ja pelasti tilanteen omalta osaltani.

Terve kriittisyys virallisia tahoja kohtaan ei haittaa, kunhan samalla kritiikillä suhtautuu myös vaihtoehtoisia katsantokantoja kohtaan. Kannattaa kuunnella tämä Radio Pookin ohjelma, jossa käsitellään ansiokkaasti koronaan liittyviä salaliittoteorioita.

Koronavirukseen ja pandemiaan liittyvälle huuhaalle ja hölynpölylle sanon jyrkästi ”ei”. Siinä oli epäonnea, että virus siirtyi eläinkunnasta ihmisiin. Maailmassa, jossa mantereelta toiselle pääsee tunneissa, leviämiselle ei ollut rajaa. Rajat laitettiin kiinni, kun oli liian myöhäistä. Tässä olemme, nykyisen elämäntavan vitsaus keskuudessamme. Epäonnisten sattumien seurauksena.

Onneksi olemme ihmiskuntana kehittäneet myös keinoja torjua kulkutauteja. Ymmärrämme, miten ne leviävät ja miten ne voidaan saada kuriin. Hankalat ajat ovat otollisia monenlaisille salaliittoteorioille, mutta niille ei saa antaa valtaa tai palstatilaa.

Liikun hieman vaarallisilla vesillä, kun yleistän omia kokemuksiani, mutta isoista ja pienistä kulkutaudeista on lasten kautta tullut käytännön kokemusta. Kun jokin tauti on perheeseemme rantautunut, osa on sairastunut, osa pysynyt terveenä ja sairastuneilla oireet ovat vaihdelleet. Osa tuntuu olevan loismagneetteja, kun osaa täit ja madot kiertävät kuin ruttoa.

En voi tietää, millaisen taudin koronavirus minulle aiheuttaisi. Olen perheestämme se, joka vähiten sairastaa, mutta en voi tuudittautua siihen. Koronavirus on arvaamaton, vaikka usea sairastaa taudin lievänä. Olen pyrkinyt noudattamaan rajoituksia ja vältellyt ihmiskontakteja. Kolme koululaistamme ovat olleet enimmäkseen lähiopetuksessa, mikä kasvattaa riskiä altistua ja saada tartunta. Koulun tarjoama sosiaalinen elämä painaa enemmän vaakakupissa.

Vaara voi piillä yllättävissä paikoissa. Sellaisissa, joita ei edes osaa pelätä. Yksi lapsistani joutui sairaalaan, kun hän sai pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen ja sepsiksen (”verenmyrkytys”). Osastonlääkäri sanoi, että neljänneksellä ihmisistä on aina pneumokokkibakteeria nielussaan. Se vain lapsellamme pääsi väärään paikkaan eli verenkiertoon.

Lapsemme ovat saaneet kaikki rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ja muitakin, joita olemme omalla rahalla ostaneet. Rokotuksista on tullut sivuvaikutuksina vatsakipua, lihaskipua ja kuumetta. Se kuuluu asiaan eikä ole merkki siitä, että rokotteen mukana ihmiseen tuikataan mikrosiru.

Tuberkuloosirokote poistettiin 2000-luvulla rokotusohjelamasta, koska rokotteen sivuvaikutukset olivat isompia kuin rokotteesta saatu hyöty. Yhdelle lapsistamme kuitenkin päätimme tuberkuloosirokotteen ottaa, kun saimme valita. Kuinka ollakaan, lapsi altistui tuberkuloosille yhden vuoden iässä.

Otin lapsilleni ja itselleni rokotteen sikainfluenssaa vastaan vuodenvaihteessa 2009/2010. MTV3:n uutisryhmä oli tuolloin kuvaamassa paikallisessa terveyskeskuksessa, jossa minäkin asioin. Yhden illan ajan kävelin jokaisen uutislähetyksen insertissä pitkin terveyskeskuksen käytävää huolestunut ilme kasvoillani. Etsin lastenrattaitamme, joihin saisin laskettua käsistäni 1-vuotiaan.

Koronapandemia jyllää maailmassa jo toista vuotta. Ainoa ulospääsy on sairastamisen tai rokotuksen kautta saatu immuniteetti. Pandemia on varmasti muuttanut monen elämää. Se on saattanut tuoda jotain hyvääkin ja osoittanut suuntaa, johon elämäänsä haluaa viedä. Luovuus on puhjennut monella kukkaan kaiken kotona vietetyn ajan vuoksi. En väheksy tätä.

Koronapandemia EI ole pienen joukon laatima salajuoni, mutta se ei myöskään ole mitään ylevää, joka on täällä nostamassa ihmiskunnan henkistä tasoa, taitoa leipoa hapanjuurileipää tai neuloa islantilaisneuleita. Se on ikävä vitsaus, josta pääsemme eroon nykylääketieteen keinoin. Varaan ajan rokotukseen heti, kun tulee 40-vuotiaiden vuoro. Mieluummin parin päivän kolotus rokotuksesta kuin monen viikon tauti. Päästäänpä joskus tästäkin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: