Lenkillä-blogi testaa

Kirjojen ystävät kokoontuvat tänä viikonloppuna Helsingin Messukeskukseen

Liput tapahtumaan saatu.

Messut kahden vuoden tauon jälkeen

Jopa piiloutujaluonne kaipasi kirjamessuja, kun niitä ei viime vuonna voitu perinteiseen tapaan järjestää. Näin totesi kirjailija Petri Tamminen Helsingin kirjamessuilla perjantaina. Niin kaipasin minäkin, sillä mikään ei voita kirjojen hypistelyä, kirjailijahaastatteluiden kuuntelemista ja ilmaisia kyniä, karkkeja ja heijastimia.

Lähdin tutustumaan messutarjontaan heti avajaispäivänä torstaina 28.10.2021. Tuolloin käytävät täyttivät koululaisryhmät ja vanhempi väki, jolla on arkena aikaa lähteä messuille vaikka keskellä päivää. Olin ottanut kirjamessuja varten töistä kaksi vapaapäivää, jotta hallia ei tarvitsisi kiireessä juosta päästä päähän ja yrittää saada kuvaa siitä, mitä tänä vuonna luetaan ja mistä puhutaan.

Jatkoin täysipäiväistä messuilua vielä perjantaina 29.10.2021. Tuolloin kirjojen ystäviä oli jo edellispäivää enemmän liikkeellä. Isossa messuhallissa oli onneksi väljää ja siellä pystyi pitämään turvalliset etäisyydet. Käytin varmuuden vuoksi kasvomaskia, enkä mennyt yhteiskuviin esiintyjien kanssa, vaikka siihen olisi tarjoutunut mahdollisuus.

helsingin kirjamessut
Helsingin kirjamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa ajalla 28.-31.10.2021.

Kirjat

Kirjamessuilla on tietenkin paljon kirjoja. Uusia ja vanhoja, suomen- ja ruotsinkielisiä (myös muita), pehmeä- ja kovakantisia, runo- ja tietokirjoja. Messuilla tulee helposti himo ostaa kaikkea mahdollista ja mahdotonta, minkä vuoksi hillitsin itseni ja ostin vain yhden kirjan. Kyseessä on opaskirja Helsingin erilaisille kävelyreiteille, josta kerron myöhemmin lisää.

Kirjatarjonta antoi inspiraatiota ja ideoita myöhemmin ostoslistalle tai joululahjatoiveisiin päätyvistä kirjoista. Olin perjantaina kuuntelemassa isää ja poikaa Petri Tammista ja Antti Rönkää, joiden uutuuksiin haluaisin tutustua. Olen aiemmin lukenut heidän yhteisteoksensa Silloin tällöin onnellinen, joka perustuu kaksikon kirjeenvaihtoon. Samoihin aikoihin luin myös Röngän esikoisromaanin Jalat ilmassa. Tykkäsin kovasti molemmista teoksista.

Kirjakasoja silmäillessä huomasin, että olen viime aikoina kuunnellut yllättävän paljon kirjoja. Hanna Brotheruksen Ainoa kotini, Samuli Edelmanin elämäkerta, Oskari Saaren Tänään olen elossa. Nämä vain muutamia mainitakseni. Messuosastoilta pongahteli esiin tuttuja teoksia. Moni julkisuuden henkilö on tehnyt tänä vuonna elämäkerran, joka kirjallisuuden lajina sopii erityisen hyvin äänikirjaksi. Konkreettinen ja hypisteltävä kirja, jota voi lukea kääntelemällä paperisia sivuja, on minulle edelleen aidoin kirjan muoto. Siksi viihdyin hyvin kirjojen reunustamilla käytävillä.

kirjatarjous kirjamessuilla
Kustantajilla ja kirjakaupoilla on kirjoista messutarjouksia.

Kohtaamiset

Hienointa oli päästä kuuntelemaan henkilöitä, joiden kirjan olin jo lukenut tai kuunnellut. Yksi tällainen kohtaaminen oli ex-nyrkkeilijä Elina Gustafssonin ja kirjailija ja toimittaja Ulla-Maija Paavilaisen kanssa. He esiintyivät messuilla perjantai-iltapäivänä.

Menin pitkän käytävän päässä olleeseen esiintymistilaan muutamaa minuuttia ennen esityksen alkua. Luulin, että myöhästyin sittenkin, sillä huoneessa jo oli täysi show meneillään. Kaimani Elina eli ”Ellugee” oli ottanut mikrofonin käteen ja lavan haltuun, mutta malttoi istua alas parinkymmenen minuutin mittaisen haastattelun ajaksi. ”Olisi maailman tylsintä olla keskitiellä”, hän kuvaili eloisaa persoonaansa.

elina gustafsson ja ulla maija paavilainen
Tapasin messuilla Elina Gustafssonin ja hänestä kirjan kirjoittaneen Ulla-Maija Paavilaisen.

Elina Gustafssonista kertova kirja ei ole nyrkkeilykirja, vaan sitä kuvaillaan kasvutarinaksi. Sellainen se onkin ja kertoo Elinan elämästä syntymästä uran päättymiseen asti. Kun kuuntelin kirjaa, mieleenpainuvimpia asioita olivat painon kanssa kamppailut ja hankaluudet valmentajien ja muiden ylempien tahojen kanssa. Autoritäärisyys, johon ei nykyajan keskustelevammassa ilmapiirissä ei enää uskoisi törmäävänsä, näyttää olevan elossa joissain piireissä.

Menin perjantaina kuuntelemaan myös lapsuuteni ja nuoruuteni isoa hiihtäjäsankaria Jari Isometsää. Fyysisessä koossa Isometsä jää toiseksi, jos häntä vertaa vaikkapa Juha Mietoon. On kuitenkin myönnettävä, että 53-vuotiaana Isometsä näyttää edelleen urheilulliselta ja hyvinvoivalta. Kaikille 1990- ja 2000-lukujen hiihtäjäsuuruuksille ei ole käynyt yhtä hyvin.

jari isometsa soili pohjalainen
Jari Isometsä kertoi, että on ”perus Lapin jätkä”. Keskellä kuvassa elämäkerran kirjoittanut Soili Pohjalainen.

Isometsä ei varmasti pääse yhdestäkään haastattelusta pois ilman, että joku kysyy Lahden doping-skandaalista. Vakavat ilmeet hiihtostudiossa ja myöhemmin toimittajien edessä ovat jääneet itsellenikin hyvin muistiin vuosituhannen alusta. Asia nousi puheeksi myös tällä kertaa, mutta onneksi kuuntelijoille tarjoiltiin myös muunlaisia kohokohtia Isometsän uran varrelta.

kavelyreitteja helsingissa
Löytöretkiä Helsingin seudulle -kirja päätyi myös omaan kirjahyllyyni.

Messujen toistaiseksi ainoa kirjaostokseni oli varsinainen heräteostos. Kävin kuuntelemassa kirjailija Jussi Iltasta, joka on kirjoittanut teoksen Löytöretkiä Helsingin seudulle. Teos kattaa 40 valmista 5-15 kilometrin mittaista kävelyreittiä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella. Kirjassa on kartat ja sanalliset ohjeet, mutta reitit voi ladata myös puhelimeen.

Iltanen kertoi, että kävelijöille suunnitellut reitit ovat usein melko lyhyitä. Niinpä hän päätti suunnitella pidempiä reittejä, joista minä juoksijana heti innostuin. Iltanen kyllä varotteli, että reittien varrella voi tehdä mieli pysähtyä moneen kertaan katselemaan maisemia ja rakennuksia. Se jää nähtäväksi.

Kirjailijahaastattelut

Isoille kirjailijanimille oli varattu pieniä kokoustiloja paljon laajemmat esiintymisareenat. Kun Pirkko Saisio tuli kertomaan uudesta kirjastaan Passiosta, löysin paikkani takarivistä. Pitkän uran tehneen kirjailijan karisman aisti kauas. Katselin myös katosta roikkuvia isoja mainoskankaita. Sieltä minulle hymyilivät Jari Tervo, Mauri Kunnas ja Rosa Liksom. Jos kirjailijoille esiintymiset ovat joskus ammatin kääntöpuoli ja vastenmielinen osuus, niin lukijalle on elämys kuulla kirjailijan puhuvan kirjoistaan ja kirjoittamisestaan.

Pirkko Saisio helsingin kirjamessuilla
Pirkko Saisio kirjoitti Passio-teoksensa korona-aikana.

Haastattelun aikana Saisio myönsi, että ei ole lukenut Välskärin kertomuksia. Minä voin puolestani myöntää, että olen lukenut Saision tuotannosta vain yhden teoksen, Betoniyön. En tiedä uskallanko tarttua Saision uutuuteen, joka on yli 700 sivun mittainen. Kun kuuntelin hänen tarinoitaan kirjan syntymisestä ja kirjailijan tekemistä valinnoista liittyen esimerkiksi kertojatyypin ja ajanjakson valintaan, mielenkiintoni kieltämättä heräsi. En kuitenkaan päätynyt ostamaan kirjaa, vaikka siihen olisi tarjoutunut messuilla mahdollisuus saada kirjailijan signeeraus.

Helsingin kirjamessuilla on runsaasti kirjailijahaastatteluja ja -esiintymisiä. Osaa esiintymisistä voi kuunnella myös internetin kautta. Kirjailijat Petri Tamminen ja Antti Rönkä – isä ja poika – myönsivät, että he mieluummin kirjoittavat kuin esiintyvät. Heitä ei haitannutkaan yhtään, että he sulkeutuivat äänityskoppiin puhumaan keskenään. Paikallaolijat kuulivat heidän äänensä kaiuttimien kautta ja näkivät kirjailijat himmennetyn lasioven läpi.

petri tamminen antti ronka
Isän ja pojan – Petri Tammisen ja Antti Röngän – sanailua oli mukava kuunnella.

Tamminen ja Rönkä aliarvioivat kiinnostavuutensa, sillä tilaisuuden juontajan mukaan heitä oli paikalla seuraamassa ennätysmäärä ihmisiä. En saanut istumapaikkaa, vaan seisoin vajaan puolituntisen muistivihko kädessäni ja kuuntelin isän ja pojan sanailua. He puhuivat muun muassa siitä, miten kirjaa ei voi hypettämällä saada paremmaksi kuin se on. Tamminen totesi, että on mentävä sisältö edellä. Miten oikeassa hän onkaan. Joistain kirjoista tehdään ilmiöitä, vaikka sisältö olisi huttua.

Lukeminen ja äänikirjat

Kun Huuhkajien kapteeni Tim Sparv esiintyi Helsingin Kirjamessuilla, kerääntyi lavan edustalle joukko nuoria jalkapallofaneja. Myönnän, että etsin itsekin paikan eturivistä, josta pääsin seuraamaan keskustelua. Sparv oli kertomassa lukuharrastuksestaan. Hän myös totesi, että lukeminen rentouttaa paremmin kuin sosiaalisen median käyttö ja nollaa hyvin pään ennen ottelua.

Oman lukemisuransa Sparv kertoi lähteneen kotoa. Hän kävi vanhempiensa kanssa paljon kirjastossa, luki kotiin tulevia urheilulehtiä ja Aku Ankkaa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaan rannikolla sarjakuvalehti tosin tipahti postilaatikkoon nimellä Kalle Anka. Sparv kertoi, että aluksi hänen lukuharrastustaan saatettiin jalkapallopiireissä ihmetellä ja häneltä kysyttiin, miksi hän istuu kirja kädessä. Nyt ilmapiiri on muuttunut, ja muutkin ovat ymmärtäneet, miten lukeminen rauhoittaa sekä auttaa keskittymään.

tim sparv
Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on tunnettu myös lukuharrastuksestaan.

Äänikirjojen suosio on lisääntynyt valtavasti viime vuosina, eikä koronapandemian vaikutusta suosion kasvuun voi vähätellä. Tämä oli pantu merkille myös kirjamessuilla. Ehdin kahden ensimmäisen messupäivän aikana käydä kuuntelemassa kahta keskustelua äänikirjoista. Enemmänkin olisi ollut tarjolla, mutta jo yksi antoi hyvän kuvan siitä, mitä asioita äänikirjamaailmassa tällä hetkellä pohditaan.

Sen, onko paperisen kirjan lukeminen jotenkin aidompaa kuin äänikirjan kuuntelu, saa kukin itse päättää. Vastakkainasettelu on turhaa, sillä molemmille on paikkansa ja aikansa. Itse tykkään lukea kirjoja, mutta äänikirjoilla on omat etunsa. Niitä kuunnellessa voi neuloa, tehdä kotitöitä tai nukahtaa illalla. Ihmiset ovat muutenkin paljon älylaitteilla, joten viemällä kirjat sinne, missä ihmisetkin ovat, saadaan kirjallisuudelle enemmän käyttäjiä.

aanikirja storytel
Töölönlahti-lavalla keskityttiin äänikirjoista puhumiseen.

Äänikirjat ovat verottaneet eniten pokkareiden kulutusta. Ne ovat olleet kertakäyttötavaraa, jota ostettiin juna-asemalta tai lentokentältä, luettiin matkan aikana ja jätettiin milloin minnekin. Nyt tuohon samaan tarpeeseen vastaa äänikirja. E-kirjojen kulutus on Suomessa jäänyt vähälle. Storytelin edustaja kertoi tilaisuudessa, että heillä e-kirjojen osuus käytöstä on kymmenen prosenttia. Angloamerikkalaisilla markkinoilla e-kirjoja kulutetaan enemmän.

Tilaisuudessa haastateltu Aula-kustantamon edustaja kertoi, että kustannussopimuksia tehdään edelleen kirja edellä, eli ei etsitä nimenomaan äänikirjaksi sopivaa tarinaa. Äänikirjoissa ei myöskään olla menossa radiokuunnelmien suuntaan, vaikka äänikirjat tarjoaisivat mahdollisuuden käyttää laajemmin esimerkiksi ääniefektejä.

Kirjailija Ari Turunen totesi tilaisuudessa, että ääniefektien kanssa ei sovi liioitella. Hän myös kertoi, että äänikirja jää helposti kesken, jos lukijan ääni ei miellytä, lukija eläytyy liikaa ja dramatisoi. Hänen mukaansa äänikirjan lukeminen sopii hyvin näyttelijöille, vaikka yhä enemmän toivotaan, että kirjailijat itse lukisivat tekstejään. Tällöin on huomioitava, että lukutahti on rauhallinen, artikulaatio on hyvää ja että ääntä ei väsytä enemmän kuin kolme tuntia päivässä.

valokuva emmi kahkonen
Perjantaina istuin (kuvassa keskellä) kuuntelemassa keskustelua äänikirjoista. Valokuva Emmi Kähkönen.

Vielä ehtii

Kirjamessut jatkuvat Helsingin Messukeskuksessa sunnuntaihin 31.10.2021 saakka. Aikuisten päivälipun hinta on 20 € ja lasten 14 €. Jos et pääse paikanpäälle, 10 €:n hintaisella lipulla ohjelmaa pääsee seuraamaan netistä, ja katseluoikeus säilyy kokonaisen kuukauden. Edellä mainitsemistani tilaisuuksista esimerkiksi Pirkko Saision haastattelu sekä Petri Tammisen ja Antti Röngän välinen keskustelu on kuunneltavissa netissä. Kirjamessujen ohjelmaan voi tutustua lisää täällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: