Tänään julkistettiin vuoden 2022 Helsinki City Running Day Ambassadorit eli tapahtumalähettiläät, ja olen yksi heistä. Tämä tarkoittaa, että tulen seuraavan puolen vuoden ajan kertomaan blogissani ja muissa sosiaalisen median kanavissani valmistautumisestani kohti 14.5.2022 juostavaa Helsinki City Running Daytä. Ambassadoreja voi tavata myös erilaisten messujen ja muiden tapahtumien yhteydessä.

Valituista 16:sta lähettiläästä puolet on uusia ja puolet on ollut ennekin samassa tehtävässä. Olen ollut mukana vuoden 2019 tapahtumasta lähtien, eli tämä on minulle neljäs kerta lähettiläänä. Juoksin vuosina 2019, 2020 ja 2021 tapahtumassa maratonin eli Helsinki City Marathonin, jolle tähtään myös keväällä 2022.
Siltä varalta, että blogiini eksyy joku uusi lukija, kerron hieman itsestäni ja juoksutaustastani. Täytin tänä vuonna 41 vuotta, vaikka mielessäni olen ikuinen kaksikymppinen. Vanhin lapseni jo 15-vuotias, joten on kai pakko myöntää, että ikää on kertynyt itsellekin. Kotonamme asustelee myös kaksi nuorempaa lastani ja aviomieheni. Asumme Espoossa.
Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri ja olen tehnyt tähänastisen työurani valtion leivissä. Sometyöt eli blogin kirjoittaminen ja muiden tilien päivittäminen haukkaavat enenevissä määrin aikaani. Juoksublogin pitämisen aloitin vuonna 2017. Olen ajatellut, että blogin kirjoittaminen ja kaikki siihen liittyvä on harrastukseni siinä missä juoksu. Lisäksi tykkään lukea, neuloa ja kulkea luonnossa.

Aloitin juoksuharrastukseni, kun nuorin lapseni oli 1-vuotias. Siitä on ensi keväänä kulunut kymmenen vuotta. Aloin juosta, koska se oli kivaa ja etenkin alussa kehitys oli nopeaa. Juoksin ensimmäisen puolimaratonin vuoden harjoittelun jälkeen keväällä 2013. Ihastuin heti juoksutapahtumien tunnelmaan, minkä vuoksi uusiin ”lappujuoksuihin” on aina vain päästävä. Ensimmäisen maratonini juoksin keväällä 2016.
Matkan varrelle on mahtunut yksi isompi rasitusvamma ja yksi sairastuminen, joiden jälkeen minun on pitänyt hankkia kadotettu juoksukunto uudelleen. Motivaatiotani ja intoani en ole koskaan täysin hukannut, minkä vuoksi lenkille tulee ennemmin tai myöhemmin himo päästä. Viimeisen vajaan kolmen vuoden ajan olen harjoitellut tavoitteellisemmin juoksuvalmentajan ohjauksessa.
Koronapandemian aikana juoksuharrastusta on ollut helppo pitää yllä, kun ulkonaliikkumiskieltoja tai muita radikaaleja toimia ei Suomessa koskaan nähty. Sekä vuonna 2020 että tänä vuonna pystyin parantamaan aikojani puolimaratonilla ja maratonilla. Puolimaratonin ennätykseni on 1:46 tuntia ja maratonin 3:53 tuntia.

Loppuvuoden 2021 juoksen enimmäkseen fiiliksen mukaan ilman juoksuohjelmaa. Juoksun ohella käyn kuntosalilla, joten päivityksiä on tulossa myös sieltä. Viimeistään vuodenvaihteessa aloitan tavoitteellisemman harjoittelun kohti kevään Helsinki City Marathonia. Olen aina tykännyt juosta pitkiä rauhallisia lenkkejä, joten niiden kanssa ei tule olemaan ongelmaa. Vauhtikestävyysharjoituksiin minulla on viha-rakkaussuhde. Niitäkin pitää maratonharjoittelussa olla, että juoksuun saa vauhtia. Tavoitteeni on saada maratonajasta taas jokunen minuutti pois.
Toivon, että ensi keväänä Helsinki City Running Day on omalla paikallaan toukokuussa. Kesään heräilevä Helsinki, jossa koivut ovat hiirenkorvalla ja meri liplattelee rannoilla, on ollut ihana paikka testata talven aikana hankittu kunto ja tavata muita juoksijoita. Suomen suurimpana juoksutapahtumana Heksinki City Running Day kerää yhteen tuhansia ja tuhansia ihmisiä. Samana päivänä juostaan maraton, puolimaraton Helsinki City Run ja viiden kilometrin Helsinki City 5. Lisäksi on mahdollista osallistua puolimaratonin ja maratonin yhdistävään Helsinki City Double -tapahtumaan.
Omaa matkaani kohti kuudetta maratoniani voi blogin lisäksi seurata muilta sosiaalisen median tileilläni. Blogista löytyy aina pisimmät raportit ja syvemmät analyysit, kun taas Instagram on nopeampi päivittäisten kuulumisten vaihdon kanava. Facebookiin jaan vähintään linkit uusimpiin blogikirjoituksiini. Tervetuloa seuraamaan uudet ja vanhat!