juoksupäiväkirja

Taas jaksaa juosta – viikon juoksupäiväkirja

Kaupunginosamme Facebook-ryhmässä oli lauantaina kaksi ilmoitusta koirista, jotka olivat lähteneet omille teilleen. Kevään inspiroimilla karkumatkoilla oli onnellinen loppu ja koirat pääsivät takaisin omistajiensa luo.

En ihmettele karvaisten ystäviemme intoa juosta vapaina keväisillä kaduilla. Sitähän itsekin haluan tehdä. Tämän viikon lenkeillä tuli vielä vastaan lumisohjoa, mutta yleisesti alkaa jo näyttää hyvin keväiseltä.

jaa sulaa jarven rannasta kevaalla
Kiersin tiistain lenkillä Gallträskin Kauniaisissa. Itsepintaisinkin jää alkaa sulaa.

Olen toipunut täysin koronaviruksen aiheuttamasta taudista. Sairastin sen viime kuussa kahden vuoden välttelyn jälkeen. Jo viime viikon pitkällä 22 kilometrin lenkillä tunsin, että jaksan yhtä hyvin kuin ennen sairastumista.

Viimeisimpien viikkojen vähäisempi treenimäärä ei ole nostanut kuntoa, minkä vuoksi päätin jo aikaisemmin, että en vielä toukokuussa juokse maratonia. Siirrän tavoitteeni syksyyn. Olen ilmoittautunut syyskuussa järjestettävään Espoo Rantamaratoniin.

Tätä viikkoa on leimannut ilo onnistuneista lenkeistä, mutta ennen kaikkea tieto siitä, että niin paljon kaikkea hienoa on vielä edessä. Juoksu on minulle usein myös luontokokemus. Ympäröiviä maisemia on mukavampi kokea, kun kaikkea ei peitä loputon pimeys, johon keltainen keinovalo yrittää tehdä kuljettavan käytävän.

kellotaulun naytto suunto urheilukello
Perheenäiti osaa käyttää tehokkaasti kaiken ajan, joka liikenee juoksulle. Tiistaina kävin juoksemassa pojan soittotunnin aikana.

Tiistaina käytin hyväkseni jokaisen minuutin, jonka lapseni vietti omassa harrastuksessaan. En pysäyttänyt kelloa valokuvien ottamisen tai liikennevaloissa seisomisen ajaksi, joten keskivauhti oli todellisuudessa kovempi kuin kännykkäsovelluksen näyttämä 6:36 min/km.

Ennen sairastumistani koronaviruksen aiheuttamaan tautiin harjoittelin maratonille tähtäävän harjoitusohjelman mukaan. Tällä hetkellä harjoittelen ilman ohjelmaa ja aloitan tavoitteellisemman harjoittelun kohti maratonia Helsinki City Run -puolimaratonin jälkeen.

Juoksen lenkkejä silloin kun ehdin ja tiistai-iltana ehdin juosta 45 minuuttia ja 6,81 kilometriä. Se oli viikon ensimmäinen juoksulenkki.

juoksija istuu rantakivella t-paita paalla
Torstaina juoksin ensimmäisen lenkin t-paidalla.

Seuraavalle lenkille suuntasin yhden välipäivän jälkeen torstaina. Jos olisin juossut yksin, olisin varmaankin juossut pitkiä vetoja. Aion lähteä Helsinki City Runille ilman aikatavoitteita, mutta vauhdin ylläpitämisen vuoksi olisi peruskestävyyslenkkeilyn lisäksi hyvä tehdä vetotreenejä.

Sain kuitenkin lenkkikaverikseni Suvin, jonka kanssa lähdin lenkille Talin, Munkkiniemen ja Ruukinrannan suuntaan. Sen lisäksi, että juoksu on minulle luontoelämys, on se usein myös sosiaalista toimintaa. Torstain lenkki täytti molemmat tarpeet.

laulujoutsenet merella
Kaksi laulujoutsenta uiskenteli torstaina Laajalahdella, joka oli jo lähes sula.

Lenkki venyi melko pitkäksi peruskestävyyslenkiksi, sillä kellotin lähes 15 kilometriä. Kompromissina teimme lenkin puolivälin jälkeen yhden kilometrin mittaisen vedon vauhdilla 5 min/km. Ennen ja jälkeen vedon tasoittelimme sykettä kävelemällä.

Kilometrin mittainen veto vetreytti jalkoja ja antoi tuntumaa vauhdikkaampaan juoksuun. Kunhan lumet sulavat Leppävaaran stadionilta, minut löytää taas sieltä tai viereiseltä pellolta juoksemassa vetoja. Tällä viikolla Leppävaarassa huollettiin vielä latuja ennen kesätaukoa, mutta ihan pian. Ihan pian.

En ollut ottanut torstain lenkille mukaan juomista tai lisäenergiaa. 14,73 kilometrin mittaiseen lenkkiin kului aikaa 1:31 tuntia. Se alkaa etenkin aurinkoisena päivänä olla rajoilla, että juomista on mukava olla mukana. Söin ja join kuitenkin vasta kotona – hyvällä ruokahalulla.

lime inkivaari siman raaka aineet
Lauantai oli lepopäivä. Tein kaikenlaisia kotitöitä ja valmistin mm. simaa vapuksi. Mausteeksi tuli inkivääriä ja limeä.

Laiska töitään luettelee, mutta lauantaina tein simaa, pesin talon ikkunat ulkoa päin, pyyhin ikkunalaudat, haravoin pihaa, myin tyttären vanhan pyörän, lankkasin omat talvikenkäni, imuroin ja kävin kaupassa hakemassa tavaraa nuorimman lapsen koululla järjestettävään discoon.

Mieleni teki vielä käydä tekemässä ”ihan pieni lenkki”, mutta onneksi sille ei jäänyt aikaa. Kävin sen sijaan mieheni kanssa illalla kävelemässä. Sunnuntaina oli luvassa Helsinki City Running Dayn reitteihin tutustuminen, mikä tiesi puolimaratonin mittaista lenkkiä. Sinne oli parempi lähteä tuoreilla jaloilla.

Juoksu on minulle sekä luontokokemus että sosiaalista toimintaa, mutta myös keino laskea kierroksia. Olen huono olemaan paikoillani, minkä vuoksi hypin puuhasta toiseen tai vähintään pyydän miestäni juttelemaan kanssani, kun hän katsoo tv:stä jalkapalloa (kertomus tosielämästä).

hcr reittikartta
Sunnuntaina kävin yhteislenkillä tutustumassa Helsinki City Run -puolimaratonin reittiin.

Sunnuntaina ajoin autolla Töölöön, josta lähti Helsinki City Running Dayn yhteislenkki. Helsinki City Running Day juostaan 14.5.2022. Harjoituslenkin vuoksi ei tietenkään ollut katuja suljettu, mutta muuten yhteislenkki mukaili kisapäivän kaunista reittiä.

Olin onneksi päätynyt laittamaan päälleni juoksutakin, vaikka viikolla olin jo juossut t-paidassa. Meinasi tulla vilu lähtöä odotellessa, kun tuuli kävi mereltä päin.

Juostessa vilu katosi, kuten aina käy. Hyvässä seurassa matka eteni huomaamatta, mikä sekin on nähty monet kerrat aikaisemmin. Reitille lähti useampi ryhmä, joista valitsin sen, joka juoksi puolimaratonin noin 6:30 min/km ajalla.

yhteislenkin juoksijoita pikkuhuopalahdessa helsingissa
Yhteislenkin juoksijat Pikkuhuopalahdessa.

Puolessa välissä reittiä oli juomapiste, minkä vuoksi en ollut ottanut energiageelejä tai mitään juotavaa mukaan. Muutama mukillinen tarjolla ollutta urheilujuomaa ja matka jatkui. Otin myös juoksukaverini tarjoaman energiakarkin, mutta olisin varmasti pärjännyt ilmankin urheilujuomasta saadun sokerin voimin.

Aion juosta myös kisapäivänä rennon lenkin, enkä pyri ennätyksiin. En usko, että se tässä kunnossa olisi edes mahdollista, sillä ennätykseni puolimaratonilla on 1:46 tuntia. Tapahtumassa on kuitenkin oma fiiliksenä, ja odotan sitä innolla.

Juoksin sunnuntain lenkillä 21,46 kilometriä ja aikaa kului 2:15 tuntia. Keskivauhtini oli 6:18 min/km. On hienoa olla jälleen kunnossa, jossa jaksaa juosta ongelmitta puolimaratonin mittaisen matkan.

kaksi juoksijaa helsingin olympiastadionin edessa
Jukka Kukkosen kanssa ehdin lenkin aikana jutella yhtä ja toista juoksusta. Järjestäjä tarjosi lenkin jälkeen P20-aurinkovoiteen ja Redbull-energiajuoman.

Viikkokilometreikseni tuli 43. Se on hyvin keskimääräinen kilometrimäärä, jonka juoksen viikossa. Tällä viikolla se tuntui tulevan vieläpä melko helposti.

Koronaviruksen aiheuttaman taudin takia jouduin pitämään kolme viikkoa harjoittelutaukoa ja senkin jälkeen vielä palaamaan harjoitteluun asteittain. Juoksematta oleminen oli ajoittain tuskallista, mutta onnistunut paluu on balsamia haavoihin.

Tulevalla viikolla seuraan, ehtivätkö rusinat nousta simapullojen pohjalta ylös ennen vappuaattoa. Mieheni varoitteli, että joskus simapullot voivat räjähtää, mutta aivan sellaista iloittelua en odota jääkaapissani tällä viikolla tapahtuvan. Kaiken tämän jännän keskellä aion juosta muutaman lenkin ja nauttia siitä, että taas jaksaa juosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: