Koko perheemme lomailee ensi viikon, joka on pääkaupunkiseudulla koululaisten syyslomaviikko. Lomamme ei ole ahdettu täyteen tekemistä, mikä tuntuu tällä hetkellä erittäin hyvältä.
Aloitin lomani perjantaina. Edellisenä iltana eli torstaina sain suruviestin, jota olin osannut odottaa jo useamman päivän. Mummuni ja lasteni isomummu oli nukkunut pois kunnioitettavassa 95-vuoden iässä.
Vanhan ihmisen poismeno on luonnollinen asia. En voinut olettaa, että mummuni olisi enää elänyt pitkään. Siitä huolimatta tieto rakkaan ihmisen poismenosta kosketti ja avasi kyynelkanavat.
Perjantaina tein viimeiset työasiat valmiiksi ennen lomaa ja suljin tietokoneen. En jaksanut koko päivän aikana lähteä edes ulos. Sen sijaan leivoin nuorimman lapsen kanssa korvapuusteja, jotka tämä nimitti terapiapulliksi. Olihan mummuni ollut kova leipomaan – niin suolaista kuin makeaa.
Viikon loma ilman suurempia suunnitelmia on erittäin tervetullut. Keskelle viikkoa olemme varanneet risteilyn, mutta muuten vietämme lomaa kotona.
Idea puhelimettomasta päivästä tuli yllättäen yhdeltä lapsistani. Toistaiseksi siihen ei ole osallistumassa muita kuin minä ja kyseinen lapsi.
En edes yritä kieltää riippuvuuttani puhelimesta, vaikka osaan tarpeen tullen laittaa sen sivuun. Tarkistan puhelimen viestejä ja ilmoituksia silloinkin, kun siihen ei olisi mitään tarvetta.
Välillä huomaan selailevani some-kanavien kuva- ja videovirtaa, vaikka tulisin hyvin toimeen ilman tietoa siitä, miten tehdään ryhdikäs ponnari, miltä marsu näyttää kahvikupissa tai miten apina kuorii banaanin. Kuonasisältöä, sanoi joku osuvasti.
Viikon syyslomalla aion kuluttaa aikaani liikkuen niin paljon kuin mahdollista. Kuukauden ylimenokausi maratonin jälkeen alkaa olla ohitse ja harkitsen, jos aloittaisin kahdeksan viikon peruskuntokauden ohjelman.
Ohjelma on sama, jonka avulla harjoittelin tämän vuoden maratonille. Kahdeksan viikon ohjelmassa juoksukilometrejä on 21-31 viikkoa kohden. Kuntosaliharjoittelua on 1-2 kertaa viikossa, vauhtikestävyysharjoittelua neljänneltä viikolta alkaen ja joka viikko myös jotain muuta aerobista liikuntaa kuin juoksua.
Laivaristeily keskellä syyslomaviikkoa tulee heti häiritsemään ohjelman suorittamista, jos päätän sen aloittaa. Juoksuohjelman orjallinen noudattaminen on arjessakin mahdoton ajatus. Täydellisyyteen on turha edes pyrkiä.
Syyslomalla aion käydä näyttämässä myös oireilevaa vasenta jalkaani osteopaatille. Keväällä 2018 sain osteopatiasta parhaan avun lonkkavaivasta paranemiseen. Silloin kyse oli oikeasta puolesta, nyt jotain häiriötä on vasemman jalan kanssa.
Toivon, että saan osteopaatilta valistuneen arvauksen, mikä vasenta jalkaa vetää virheasentoon. Lisäksi toivon kuntoutusohjeita ja tietenkin luvan jatkaa juoksuharjoittelua.
Kaikki kunnia lääkäreille, mutta heiltä yleensä saa särkylääkettä ja kehotuksen levätä. Ne auttavat oireisiin, mutta eivät syyhyn oireen taustalla. Luulen, että kyse on jälleen lihasheikkouksista, ja olenkin jo alkanut salilla harjoittaa tukilihaksia.
Juoksun, kuntosaliharjoittelun, puhelimettoman päivän ja risteilyn lisäksi aion käydä elokuvissa ja lukea kirjaa. Kun kotona on kolme koululaista, aika tuskin tulee pitkäksi.
Aloin lukea Tommi Kinnusen Pimeät kuut -romaania. En ole aiemmin lukenut Kinnusen tuotantoa, ja hänen uutuuskirjansakin satuin saamaan Turun kirjamessujen bloggaajatapahtumasta. Kirja tempaisi heti mukaansa 40-luvun tunnelmiin, enkä taatusti jätä sitä kesken.
Joka tapauksessa toivon, että syyslomaviikolla kaikki saavat kerättyä voimia loppuvuotta varten. Itselleni marras- ja joulukuu ovat vuoden ankeinta aikaa. Heti vuodenvaihteen jälkeen, kun päivä alkaa pidetä, olo helpottaa. Siihen asti pitää vain selviytyä.
Yhtenä päivänä vedän piuhat ja itseni irti somemaailmasta, mutta muuten latailen akkuja seuraavat seitsemän päivää. Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille, menee se sitten töissä, vapaalla, koulussa tai muualla!
LENKILLÄ 