Ilman lähetettä labraan – millaiset tulokset sain muun muassa ferritiinistä, D-vitamiinitasosta ja kolesterolista?

Palvelu saatu.

Nykyään ihmiset mittaavat erilaisilla laitteilla untaan, päivittäisiä askeleitaan ja sykevälivaihteluaan. Helposti kuluttajan saataville ovat tulleet myös laboratoriotestit, joihin pääsee ilman lääkärin lähetettä. Testit eivät tällöin ole välttämättömiä sairauden hoidossa, vaan tuottavat tietoa, jota on niin sanotusti mukava tietää.

Toisaalta, jos on vaikeuksia saada lähetettä esimerkiksi ferritiinin eli varastoraudan arvon mittaamiseen julkisesta terveydenhuollosta, voi kääntyä yksityisten palveluntarjoajien puoleen ja ostaa kyseinen mittaus. Ilman lääkärin lähetettä tehtyjen laboratoriotutkimusten tuloksia joutuu tulkitsemaan useimmiten itse, eikä niistä saa lääkärin kommenttia.

Pääsin kokeilemaan Fressi Espoonlahdessa Wallaton Oy:n tarjoamaa palvelua, jossa kävin verikokeessa kuntokeskuksen tiloissa ja sain tulokset suoraan kanta.fi-sivustolle. Verikokeen otto ei vaatinut paastoa. Menin kokeeseen työpäivän jälkeen ilman sen suurempaa valmistautumista. Hieman piikkikammoisena saatan alkaa voida verikokeessa huonosti, ja kerran olen pyörtynytkin näytteenottopaikalle.

Minulta otettiin Fressi Espoonlahden laboratoriossa Liikkujan paketti, joka oli laajin valittavana ollut testipaketetti. Saatavilla oli myös yksittäisiä tutkimuksia kuten B- tai D-vitamiini tai perusverenkuva. Liikujan paketti -testiä varten minusta otettiin neljä näyteputkiloa verta. Näytteenotto meni varmoissa käsissä hyvin.

Olen varmaankin tyypillinen esimerkki henkilöstä, jolle verikoe tehdään ilman erityistä syytä ja joka vastaavanlaisia palveluja käyttää. Liikun paljon, kiinnitän huomiota ruokavaliooni eikä minulla ole ylipainoa. Työterveyshuollon kautta rautavarastoni arvoa eli ferritiiniä on seurattu yli kahden ja puolen vuoden ajan. Muuten terveydessäni ei juuri ole ollut huolia. Edellisen kerran myös esimerkiksi kolesterolini ja maksa-arvoni oli mitattu työterveyshuollossa, mutta siitä on jo aikaa 7-8 vuotta.

Aiheellisesti voi kysyä, kannattaako perusterveen ihmisen olla millimoolien ja mikrogrammojen tarkkuudella perillä elimistönsä tilasta. Lisäksi on vaarana, että maallikko tekee liian pitkälle meneviä tulkintoja tulosten perusteella, kun hän menee ilman lähetettä tutkimuksiin. Usein tällaiseen palveluun ei automaattisesti kuulu lääkärin konsultaatiota. Kun sain tietää laboratoriotutkimuksen tulokset, olin tyytyväinen, että olin mennyt tutkimukseen. Toisaalta ehdin pienoisesti jo huolestua eräästä arvosta.

En ala tässä aivan kaikkia tuloksia kerrata. Nostan esiin muutamia, jotka kiinnostivat myös itseäni eniten. D-vitamiinitasoni oli 100 nanomoolia litrassa. Tavoitearvo on 50-75 nmol/l. D-vitamiinitaso on mitattu minulta vain kerran aikaisemmin vuonna 2013, ja silloin se oli 70 nmol/l. Olen syönyt loppusyksystä lähtien D-vitamiinilisää 50-100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Määrä ei ollut nostanut tasoa liian korkealle, vaikka virallinen saantisuositus on 10 mikrogrammaa. Liikasaannin rajana pidetään 250 nanomoolia litrassa.

Syön myös rautalisää jatkuvasti, sillä ferritiinini laskee helposti viitearvojen alarajoille. Nyt maaliskuussa tehdyssä mittauksessa ferritiini oli 36 ja hemoglobiini 135. Tunnen itseni hyvinvoivaksi ja jaksavaksi kyseisillä arvoilla. Työterveyslääkärini mukaan ferritiiniarvot 30-50 ovat vielä harmaata aluetta, vaikka alaraja kulkee naisilla vasta 15 mikrogrammassa litraa kohden.

Tulos, joka yllätti ja josta ehdin jo hetkeksi huolestua, oli kokonaiskolesterolini. Se oli 5,2 millimoolia litrassa, kun sen pitäisi olla korkeintaan 5 mmol/l. Kohta oli tuloksissani hehkunut punaisena, minkä vuoksi ystävällinen hoitaja Wallaton Oy:stä soitti asiasta minulle. Kerroin ottavani yhteyttä työterveyshuoltoon, mikäli arvoja pitäisi alkaa seurata.

En ole koskaan joutunut uhraamaan ajatustakaan korkealle kolesterolille. Tuntui hassulta, että se oli minulla yhtäkkiä yli viitearvojen. Näin toki itsekin tuloksista, että hyvä HDL-kolesteroli oli 2,27 ja huono LDL-kolesteroli 2,9. Hyvää kolesterolia oli paljon suhteessa huonoon.

Kun sain myöhemmin yhteyden työterveyshuoltoon, oma työterveyshoitajani kertoi, että kyseessä on ollut väärä hälytys. Arvoni on tosi hyvä, hän sanoi. Hyvä kolesteroli suojaa huonon vaikutuksilta ja sen osuus nostaa kokonaiskolesterolin yli 5:n, mutta asialle ei tarvitse tehdä mitään.

Vaikka selvisin säikähdyksellä ”korkeasta” kolesterolista, laittoi asia miettimään. Miten paljon runsas liikkuminen suojaa minua kolesterolin nousulta? Urheilullisessa elämäntavassa ruoka näyttäytyy rakennus- ja polttoaineena, minkä vuoksi kiinnitän ravitsemukseen huomiota. Toki välillä herkuttelen ja syön ravintoköyhää ruokaa. Mutta ennen treeniä ei esimerkiksi tee mieli syödä roskaruokaa, koska se jää vain vellomaan vatsaan. Liikuntasuorituksen jälkeenkään en mielelläni syö pelkkää höttöä, josta elimistö ei saa tarvitsemiaan ravinteita.

Jos terveen ihmisen testaaminen tuntuu turhalta, sain ainakin itse enimmäkseen mallikkaista tuloksista motivaatiota jatkaa samalla tiellä. Osaan veriarvoista vaikuttaa geneettinen tausta, mutta osaan vaikutan eniten minä itse omilla isoilla ja pienillä päätöksilläni. Ei ole kansanterveydenkannalta lainkaan huono asia, että yksilö saa vahvistusta oikeansuuntaisista valinnoistaan.

Tulosten analysointi ilman asiantuntijan apua voi osoittautua haasteelliseksi. Se vaatii syvempää tietoa kuin netistä poimitut raja-arvot. Minulle esimerkiksi työterveyshoitaja kertoi, että vaihdevuosien aikana estrogeenin määrä naisilla vähenee, mikä vaikuttaa kolesteroliin. Huono LDL-kolesteroli nousee. Puhuin myöhemmin asiasta vielä lääkäriystäväni kanssa ja hän vahvisti asian: vaihdevuosien myötä naisten ja miesten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on samalla tasolla. Sitä ennen miehet johtavat tilastoja.

Olin mahdollisesti kuullut asiasta ennenkin, mutta se ei ollut ensimmäisenä mielessä omia arvojani pähkäillessä. 42-vuotiaana vaihdevuosiin liittyvän oireet tuntuvat vielä hieman kaukausilta, mutta vääjäämättömästi olen kulkemassa kohti sitä aikaa. Vielä minun ei tarvitse olla kolesterolista huolissani, mutta sen testaaminen tässä vaiheessa osoittaitui tarpeelliseksi. Sain työterveyshuollosta kehotuksen käydä mittauksessa uudestaan viiden vuoden kuluttua.

Liikkujan paketti -testi antoi monta mielenkiintoista arvoa, ja sain samalla kertaa vastauksen niin tämänhetkiseen ferritiiniarvooni kuin D-vitamiinitasoonikin. Molempia olen yrittänyt nostaa ja siinä ainakin toisen kohdalla onnistunut. Jos juoksuharrastukseni muovaa veriarvojani hyvään suuntaan, on sillä myös pieni haitta: pitkänmatkan juoksu syö ferritiiniä. Mutta sen hinnan olen valmis maksamaan ja pulittamaan apteekkiin melkein euron per päivä rautalisästä.

Ilman lähetettä tehtävään laboratoriotutkimukseen on vaivatonta mennä, mutta arvojen tulkitsemiseen kannattaa käyttää apuna muutakin kuin nettiä ja sen itseoppineita tohtoreita. Monipuolistuneet palvelut ovat tuoneet uusia ja helppoja mahdollisuuksia mitata ja tarkkailla omaa terveydentilaansa. Ihminen sen sijaan on monimutkainen kokonaisuus, ja elimistön toiminnassa monet asiat vaikuttavat ristiin. Sokkeloon saattaa eksyä.