Pyöräilen 13 kilometrin työmatkaani huomattavasti useammin kuin juoksen. Tällä viikolla pääsin tekemään molempia. Työmatkaliikunta ei saastuta ja on kukkarolle varsin edullinen tapa hoitaa työmatkat. Parasta siinä on se, että saa helposti kerättyä liikuntatunteja. Ei voi myöskään väheksyä liikunnan tuomaa virkeää oloa. Huomaan olevani paljon tehokkaampi työntekijä, jos olen aamulla tullut lihasvoimin töihin.
Keskiviikkona pyöräilin työmatkat sekä aamulla että iltapäivällä. Mennessä harmitusta aiheutti rämisevä etulokasuoja. Jouduin kaksi kertaa nousemaan pyörän selästä asettelemaan lokasuojaa paikoilleen. Ostin Specialized fitness/hybridipyöräni reilu kolme vuotta sitten. Halusin siihen lokasuojat, koska pyöräilen kauppareissuja ynnä muita. Arkivaatteissa kulkiessani en halua rapaa päälleni. Ostin melko kalliin pyörän ja halvat tarvikelokasuojat ja säästin väärässä kohdassa.
Edellisellä viikolla oli ollut melko kylmä, mutta keskiviikkoaamuna oli palattu plussan puolelle. Jätin kengistä pois villasukat, joita olin edelliskerralla käyttänyt. Otin myös ohuet sormikkaat pois pyöräilyhanskojen alta. Jalkaterät ja sormet palelevat talvipyöräilyssä helpoiten. Juostessa pärjää talvellakin melko ohuissa käsineissä eikä villasukkia tarvita, koska veri kiertää tehokkaasti kehon ääriosiin saakka.
Päälläni oli capri-pituiset villahousut, pohkeeseen asti ylettyvät paksut urheilusukat, talvijuoksuhousut (soveltuvat hyvin myös pyöräilyyn), pitkähihainen aluspaita, tekninen huppari ja vuoriton talvipyöräilytakki. Newline-talvijuoksuhousut ja -talvipyöräilytakki ovat olleet hyvä hankinta, sillä juoksun ja pyöräilyn lisäksi asu soveltuu mainiosti myös hiihtoon. Lisäksi kaulassani oli tuubihuivi ja päässäni pipo, sillä pyöräillessä viima kylmettää korvalehdet hyvin nopeasti.
Pyörässäni on muutaman viikon ollut nastarenkaat. Niillä on varmempi pyöräillä, mutta paksumpina ne tekevät pyöräilystä raskaampaa. Pakkasen vuoksi pyörä on hieman kankea ja kaiken kruunaa paksumpi vaatekerrasto. Se on tietenkin hyvää kuntoilua, kun joutuu tekemään enemmän töitä päästäkseen eteenpäin. Silti tulee ikävä kesäkelejä, jolloin sileällä asfaltilla voi vain kiitää eteenpäin käsivarret ja sääret paljaina.
Keskiviikkona paluumatkalla satoi räntää. Ellei olisi ollut itsenäisyyspäivän aatto ja edessä ylimääräinen vapaapäivä, olisi synkkä maisema saattanut vetää mielen matalaksi. Märkä lumi kerääntyi kypärän päälle ja rintamuksille ja viima sai silmät verestämään. Ajolasit ovat olleet jo pitkään listalla juuri tämän takia. Puskin läpi pimeän maiseman ja nautin perjantaifiiliksestä keskiviikkona. Torstain itsenäisyyspäivä meni mukavissa merkeissä tuttavaperheen kanssa juhlien.
Torstai-iltana pakkasin valmiiksi juoksureppuun työvaatteet, lompakon ja bussilipun paluumatkaa varten. Viereen laitoin juoksuvaatteet, jotta lähtö aamulla olisi vaivatonta, enkä voisi perääntyä suunnitelmastani. Minulla on työpaikalla valmiina pyyhe, tarvittava kosmetiikka ja toimistoon sopivat kengät, joten sellaisia ei tarvitse kuljettaa mukana. Pieni ja kevyt juoksureppuni imaisee sisäänsä juuri sopivan verran tavaraa ja on huomaamaton juostessa.
Yleensä juoksen työmatkoja paluumatkalla, sillä 13 kilometrin juoksemiseen kuluu vauhdista riippuen noin 1:20 tuntia. Perjantaina ei ollut kiire töihin. Moni piti vapaa- tai etäpäivää ja työpaikalla minua tervehtivät lähinnä tyhjät käytävät. Työmatkaliikenne oli hiljaisempaa kuin muina aamuina.
Lue lisää: Maanantaina juosten töihin
Työpaikalle päästyäni urheilukello näytti askelsaldoksi 15 000. Työpöydän edessä istuminen ja seisominen (minulle on työpaikalla sähköpöytä) ei ahdistanut lainkaan, kun päivän askelsaldo oli saavutettu ja ylitetty. Jouduin vielä ottamaan muutaman juoksuaskeleen, kun palasin töistä. Vaihdoin junasta bussiin ja piti laittaa juoksuksi, että ehdin kyytiin.
Juoksu bussipysäkille onnistui hyvin, koska jalassani oli lenkkarit. Niiden lisäksi olin pukeutunut villakangastakkiin ja villasäärystimiin. Selässäni heilui juoksureppu, jonka sisällä oli aamuiset juoksuvaatteet, ja kädessäni tietokonelaukku, johon olin koneen seuraksi sullonut loput hikiset varusteet. Tyylistä on tingittävä, kun harrastaa työmatkaliikuntaa.
Arkipäivien liikuntasaldo oli pyöräilyä 25,8 kilometriä/1:40 tuntia ja juoksua 12,82 kilometriä/1:22 tuntia. Tänä viikonloppuna minulla on vielä viiden kilometrin testijuoksu, jossa katson, pääsenkö parempaan tulokseen kuin viimeksi. Ilman työmatkaliikuntaa saldo olisi jäänyt laihemmaksi.
Mainostin alussa, miten lihasvoimin pääsee työpaikalle ilmaiseksi. Tämän viikon jälkeen huomasin, että tarvitsen uuden juoksurepun, johon mahtuu kannettava tietokone, ajolasit (räntä)sateen varalle ja ehkä uudet lokasuojat pyörään. Siinä meneekin jo rahaa muutaman seutulipun verran. Aika kirjoittaa joulupukille.
LENKILLÄ 
Tuo 13 km:n juoksulenkki on kunnioitettava. Mulla on normaalit lyhyet PK-lenkit olleet 11-12 km:ä. Loppuvuoden aikana olen pidentänyt lyhyitä PK-lenkkejä 13-14 km:iin. Sulle ”vain” työmatkaliikuntaa. 😂
Mulla työmatka on 4 km:ä. Autolla menee noin 10 minuuttia, kävellen muistaakseni 40-50 minuuttia ja julkisilla hyvin helposti myös tuo 40-50 minuuttia. Julkisten aikaa selittää se, että tuohon mahtuu yksi vaihto. Töihin mennessä heti alkumatkasta nousen laskettelurinteen reunaa ylös eli siinä saa jo varsin kivat lämmöt päälle. Hyvä jos onnistuu välttämään hikoilun. Tuo mäki vain vie ainakin minulta innostuksen lähteä lenkkeilemään suoraan kotoa siihen suuntaan. Normaalisti suuntaan lenkeille toiseen suuntaan.
Pitänee kokeilla jossain välissä juostakin työmatkat.
TykkääTykkää
Hei! Kiitos kommentista. 🙂 Työmatkajuoksu on minullekin hyvää pk-treeniä, sillä aamulla/suoraan työpäivän jälkeen ei jaksa lähteä juoksemaan mitään vk-treeniä. Pyöräillessä saa sykettä sopivasti ylös, kun matkalla on jonkin verran mäkiä. Ei tosin mitään laskettelurinteitä, kuten sulla! Mäet ovat ylikulkusiltoja ym., kaupungissa kun ollaan.
Olen kotoisin maalta ja tiedän, että siellä ei ilman autoa pääse yhtään mihinkään. Siksi vähän nolotti jutun kirjoittamisen jälkeen, kun tajusin, että harvalle tällainen työmatkaliikunnan harrastaminen on mahdollista. Mutta jos se on, niin kannustan siihen ehdottomasti! Mulla menee julkisilla vähintään 45 minuuttia työmatkaan, sillä siihen sisältyy 1-2 vaihtoa. Pyörällä pääsen kesäkeleillä nopeampaa töihin ja juostenkin ero on yllättävän pieni junalla ja bussilla kulkemisen sijaan.
Mä olen pyrkinyt viime aikoina aloittamaan esim. loman siten, että juoksen kotiin työpaikalta. Se on sellainen ”siirtymäriitti”. Ehkä voisit aloittaa työmatkajuoksun jonkun loman aluksi? 🙂
TykkääTykkää