Juhannuksen juoksukilometrit jäivät vaatimattomiksi. Ehdin kuitenkin päästä kunnon lomatunnelmaan vuokramökillä Puumalassa. Olimme matkassa perheen kanssa. Heitin talviturkin Saimaaseen, pelasin minigolfia, söin juhannuksen pitopöydässä vatsani täyteen enkä pessyt hiuksiani kertaakaan shampoolla pitkän viikonlopun aikana. Saimaan siniset aallot puhdistivat kuontalon.
Juhannuspäivänä kävimme koko viisihenkisellä perheellä tutustumassa Norppapolkuun. Se on 13 kilometrin mittainen merkitty ulkoilu- ja patikointireitti Puumalassa ja kulkee enimmäkseen Saimaan rantoja pitkin. Korkeuseroja on yllättävän paljon, joten sinne ei ole asiaa esimerkiksi lastenrattaiden kanssa.
Näkymät kallioiden päältä olivatkin sitten ihanat. Juhannusaaton helle oli muuttunut tavalliseksi Suomen kesäsääksi, mutta se sopi hyvin Kaivannonkiepin kiertämiseen. Sen pituus oli neljä kilometriä ja etenkin reitin länsipuolella oli todella kauniit maisemat Saimaalle. Kovan tuulen ansiosta hyttyset eivät kiusanneet.
Reitin varrella oli muutamia uimarantoja ja nuotiontekopaikkoja. Jos kiertää koko 13 kilometrin mittaisen Norppapolun, voi taukopaikoille pysähtyä syömään ja lämpimänä päivänä pulahtaa uimaan. Reitti on todella hyvin merkitty keltaisin nauhoin. Kävelijöitä on riittänyt sen verran, että maahan on tamppautunut selvä polku.
Näin reitillä yhden maastopyöräilijän. En päässyt kysymään, millainen reitti on pyörällä kuljettavaksi. Vaikka olisi millainen maastopyörävirtuoosi tahansa, luulen, että paikoin pyörää on pakko taluttaa. Kulkemamme polku oli enimmäkseen kangasmetsää, mutta välillä hyvinkin jyrkkää nousua kalliota pitkin.
Norppapolku soveltuu varmasti hyvin polkujuoksuun. Tällä kertaa siihen ei ollut mahdollisuutta, vaan minun oli odotettava iltaan, että pääsin ottamaan juoksuaskeleita. Olin päivällä testannut kävellessä Saucony Peregrine -maastojuoksukenkiä (kengät saatu). Ne pitivät hyvin kallioille noustessa ja tuntuivat mukavilta polulla, jossa oli juurakoita, kiviä ja käpyjä.
Sauconyn yleistuntuma on pehmeä ja kimmoisa. Minulla on ollut käytössä myös toiset Sauconyn juoksukengät, jotka on suunniteltu asfaltille. Myös ne tuntuvat pehmeämmiltä kuin muut juoksukenkäni. Tähän asti olen juossut poluilla Salomonin S-lab ultra -kengillä, jotka ovat Peregrinien vastakohta: kovat, jäykät ja joustamattomat. Sauconyn kengissä on pehmeä päällikangas ja ne ovat muutoinkin tarkoitettu helpompaan maastoon kuin Salomonin kenkäni.
Kävin kokeilemassa polkujuoksua vuokramökkimme lähistössä. Olemme olleet samalla mökillä ennen, joten juoksuun soveltuva luontopolku oli tuttu. Reitti ei ollut pitkä, mutta pääsin testaamaan polkujuoksua ihan kunnon olosuhteissa. Pitkospuita, kivikkoa ja kapeita polkuja, joissa sai katsoa tarkasti jalkoihinsa.
Lyhyen neljän kilometrin lenkin aikana ehdin todeta, että pidän polkujuoksusta todella paljon. Luonnossa ja etenkin metsässä on rauhoittavaa liikkua. Nautin, kun asettelen jokaisen askeleen kiven tai juurakon viereen ja hyppään isompien esteiden yli. Metsään merkattu ja poljettu reitti osoitti tien, mutta olo oli vapaa. Lenkin jälkeen oli ihana pulahtaa mökkirannasta uimaan.
Juhannuksessa parasta oli perheen kanssa vietetty aika, ajankulun unohtaminen ja luonnossa liikkuminen. Ehdin lukea yhden kirjan loppuun. Peiliin ja puhelimeen kurkkasin huomattavasti harvemmin kuin yleensä. Ennen varsinaista kesälomaa on vielä viikko töitä, mutta nyt sain jo vähän esimakua huolettomasta olosta.
LENKILLÄ 