Järjestän ilmaisen yhteislenkin torstaina 1.8.2019 Espoon Rantaraitilla. Lähtö on klo 18 Nokkalan Majakalta, josta matka kulkee pitkin ulkoilureittejä itään Sinebrychoffin huvilalle ja takaisin. Matkaa kertyy 15 kilometriä. Vauhti on tarkoitus pitää rauhallisena noin 7:00 min/km. Muutama juoksukaverini on lupautunut avuksi, joten en ole aivan yksin vetämässä lenkkiä. Yhteislenkille ei tarvitse ilmoittautua.
Kävin treenikaverini kanssa juoksemassa suunnitellun lenkin läpi tällä viikolla. Lähdimme liikkeelle jo aamuyhdeksältä, koska viime päivinä lämpöä on riittänyt. Rantaraitti kulkee aivan meren rannassa, mutta virkistävästä merituulesta ei ollut tietoakaan. Maisemat olivat upeat.

Rantaraitti ei kuulu vakiolenkkimaastoihini. Vaikka espoolainen olenkin, on kotoani turhan pitkä matka Rantaraitille. Jos haluan meren rantaan, lähden kiertämään Laajalahtea. Rantaraitilla olen juossut Rantapuolikkaita ja juoksen taas syyskuussa. Paitsi että silloin aion juosta ensimmäistä kertaa koko Rantamaratonin.
Tapasin juoksukaverini keskiviikkoaamuna Nokkalan Majakalla, josta lähdimme juoksemaan itään päin. Pidimme vauhdin leppoisana. Tarkoitus ei ollut juosta kovaa treeniä vaan käydä mittaamassa yhteislenkin reitti valmiiksi.

Päälläni oli Salomonin juomaliivi (saatu, lue lisää täältä), johon saa mukaan litran nesteitä. Selkäpuolelle saisi vielä 1,5 litraa lisää, jos hankkisin juomarakon. Vajaan parin tunnin lenkille riittää kuitenkin litra.
Toiseen pulloon laitoin puoli litraa vettä ja toiseen saman verran urheilujuomaa. Talvella en ottaisi vastaavalle lenkille juomista mahdollisesti lainkaan, mutta helteellä juominen virvoittaa. Urheilujuomasta saa myös sokeria ja suolaa. Etenkin aamulenkeillä kaipaan lisäenergiaa, vaikka olisinkin syönyt aamupalan.

Kirjoitin aikaisemmin tässä kuussa vinkkejä hellejuoksuun. Nyt pääsimme kaverin kanssa testaamaan niitä käytännössä. Helteellä voi juosta hitaammin, hakeutua varjoon ja poiketa ostamaan juomista matkan varrelta. Check, check, check.
Keilaniemen tietöiden vuoksi jatkoimme Westendin jälkeen matkaamme Länsiväylän vartta kohti Helsinkiä. Kun 7,5 kilometriä eli reitin puoliväli alkoi lähestyä, huomasimme olevamme aivan Sinebrychoffin huvilan luona.

Lähimatkailu todellakin kannattaa, sillä en ollut tiennyt, että Länsiväylän varrelta löytyy näin hieno huvila. Ensi torstain yhteislenkin kääntöpaikka tulee siis olemaan Sinebrychoffin huvilan luona. Jos joku haluaa hypätä puolessa välissä ”kyytiin”, olemme siinä vähän ennen iltaseitsemää.
Kahdestaan jutellessa ja juostessa matka kului nopeasti. Siinä on mielestäni yhteislenkkien taika, että pitkäkin matka sujuu joutuisasti. Toinen plussa on, että tulee mentyä lenkkipoluille, joissa ei muuten yleensä käy. Aurinkoisena kesäaamuna merellinen Espoo näytti parhaat kasvonsa.

Paluumatkalla kuumuus alkoi tuntua ja kävelimme pieniä pätkiä. Lenkkikaverini pahoitteli, kun hänellä alkoi juoksumatka jo tuntua jaloissa ja kuumuus vei mehut. En ollut pahoillani, sillä minulla ei ollut mihinkään kiire. Viimeisellä lomaviikollani säät ovat todellakin suosineet ja olen nauttinut lämmöstä.
Espoon Rantaraitti on ainutlaatuisen kaunis paikka juosta, pyöräillä tai muuten ulkoilla. Reitin varrella on myös muutamia uimarantoja. Nyt heinäkuun loppupuolella sinilevää näyttää olevan jo kaikilla Rantaraitin varrella olevilla uimarannoilla. Kallioille voi mennä tietenkin muutenkin päivää viettämään.

Kun Suomen kesä näyttää parhaita puoliaan, ei sisällä viitsi paljon olla. Lenkin jälkeen ajoin kaupan kautta kotiin ja aloin valmistautua seuraavaan ulkoilmaseikkailuun. Lähdimme perheen kanssa yöksi telttaan järven rannalle. Siellä ei ollut sinilevää ja vesi oli lähes kristallin kirkasta. Mutta siitä seuraavassa postauksessa. Aurinkoista viikonloppua ja ehkä ensi viikolla nähdään yhteislenkillä!