Juoksuvalmennus ja osallistuminen Helsinki City Marathonille saatu.
Ihan alkuun haluan sanoa, että vuonna 2016 aloitin harjoittelun ensimmäiselle maratonille kolme kuukautta ennen tapahtumaa. En ollut aivan vasta-alkaja, sillä tuolloin olin harrastanut juoksua melkein neljä vuotta ja juossut jo useamman puolimaratonin. Siitä maratonkuntoon pääsy vei noin kolme kuukautta.
Neljän vuoden takaiseen verrattuna tilanne on nyt monella tapaa erilainen. Olen juossut yhteensä kolme maratonia, joista viimeisimmän syyskuussa 2019. Keväällä 2016 harjoittelin netistä löytämäni harjoitusohjelman mukaan – nyt minulla on valmentaja.
Kevään tavoitteeni on Helsinki City Marathon 16.5.2020. Siihen on nyt noin neljä kuukautta aikaa. Ennätykseni maratonilla on neljä tuntia ja 14 minuuttia. Neljän tunnin alittaminen kutkuttaa. Pääsen alle neljän tunnin, jos juoksen koko matkan keskivauhdilla 5:40 min/km.
Syyskuun maratonin jälkeen olen jatkanut juoksuharjoittelua. Pitkät lenkit ovat olleet 15-18 kilometrin mittaisia. Niillä pysyy puolimaratonkunnossa, mutta maratonille harjoitellessa ne eivät aivan riitä. Talvikaudella olen juoksuvalmentaja Ira Hassisen kanssa keskittynyt lajinomaisen voiman kehittämiseen kuntosaliharjoittelun ja mäkivetojen avulla.
Viime viikonloppuna juoksuohjelmassani oli hieman vaativampi pitkä lenkki. Koska ohjelmaani on merkitty lenkit sykkeen mukaan, tavoite oli pitää syke välillä 147-157 ja juosta kaksi tuntia. Sykerajani perustuvat viiden kilometrin testijuoksuun, jonka Ira minulle teki. Laktaattitestissä, jossa sykerajat saa varmemmin selville, olen käynyt vuonna 2017.
Yleensä juoksen pitkät lenkit maksimissaan sykkeellä 147. Silloin juoksen kevyttä peruskestävyysvauhtia. Aerobinen kynnykseni, jolloin maitohappoa alkaa kerääntyä lihaksiin, on 157. Vaativammalla pitkällä lenkillä syke kolkutteli ajoittain aerobista kynnystä. Tarkkailin sykettä kellon näytöltä.
Aluksi juoksu tuntui raskaalta ja epäilin, jaksaisinko samaa vauhtia kahden tunnin ajan. Huoli oli turha ja epäilykset olivat vain omassa päässä. Juoksin lopulta kaksi tuntia ja 13 minuuttia. Sunnuntain pitkän lenkin keskivauhti oli 5:52 min/km ja keskisyke 151. Tuolla vauhdilla olisi maratonilla maalissa ajassa 4:07.
Juoksin 22,7 kilometriä ja jaksoin hyvin. Minulla oli mukana vain muutama desi vettä. Maratonin aikana on pakko ottaa lisäenergiaa ja ennen kaikkea juoda riittävästi, jotta ei ole tule nestehukkaa. Nesteen tarve on noin puoli litraa tunnissa, joten minun juoksuvauhdilla nestettä kuluu maratonilla hyvinkin pari litraa ja enemmän.
Yllätyin itsekin, miten hyvin pitkä reipas lenkki meni. Sen puolesta olen toiveikas tavoitteideni suhteen. Toisaalta tiedän, että neljän kuukauden aikana on vielä tehtävä töitä, että saan kuntoani kohotettua entisestään. Neljän tunnin (tai ainakin ennätykseni 4:14 tuntia) alittaminen tuntuu tällä hetkellä mahdolliselta. Se tuo myös intoa harjoitteluun.
Nyt vain toivon, että saan pysyä terveenä ja ennen kaikkea olen terve h-hetkenä. Kun harjoittelin ensimmäiselle maratonilleni alkuvuonna 2016, pysyin muuten terveenä, mutta sairastuin kisan alla vatsatautiin. Olin kuumeessa vielä torstaina, kun maraton starttasi sunnuntaina.
Ihmettelen vieläkin, miten uskalsin lähteä maratonille juoksemaan ja miten pystyin juosta sen läpi. Tavoitteeni oli neljä ja puoli tuntia. Loppuaikani oli 4:39 tuntia, jonka juoksin tasaisella vauhdilla loppuun asti.
Tuosta kokemuksesta on jäänyt kummittelemaan pelko, että mitä vain voi tapahtua. Tuolloin kyseessä oli ensimmäinen maratonini, johon oli latautunut paljon. Tämän kevään Helsinki City Marathon on 40-vuotisjuhlamaraton, sillä tapahtuma järjestetään jo 40. kerran. Täytän itsekin tänä vuonna 40, joten tapahtumalla on sillä tavalla tunnearvoa. Ei kuitenkaan mitään sellaista, ettenkö voisi korvata HCM:ää jollain muulla tapahtumalla, jos onnistun taas saamaan jonkun viruksen.
Pitkien lenkkien lisäksi jatkan viikoittaisten vauhtikestävyysharjoitusten tekemistä, salikäyntejä ja lyhyempiä peruskestävyyslenkkejä. Tällä viikolla alkaa jälleen Juoksuliike Espoon vauhtitreenit. Siellä pääsee tekemään vauhdikkaampia harjoituksia ryhmässä.
Kokonaisuutena sanoisin, että hyvältä näyttää. Vielä on töitä tehtävänä, mutta tavoite ei ole mahdoton. Yksi tärkeä tekijä on riittävä lepo ja treenien rytmitys. Siitä ajattelin kirjoittaa ajatuksiani seuraavalla kerralla. Jos kaipaatte valmennusta juoksuharjoitteluun, Iraan saa yhteyden s-postilla irahassinen@gmail.com ja hänet löytää myös Facebookissa ja Instagramista.
LENKILLÄ 