juoksu

Muista pyhittää lepopäivä

Juoksuohjelma ja vaatteet saatu.

Tulipa harras otsikko. Lepo – kuulostaa helpolta tehtävältä, mutta ei sitä aina ole. Ei ihme, että juoksun ja muiden lajien harrastajia on muistutettava lepopäivien pitämisestä. Minullakin ne lukevat erikseen juoksuohjelmassa.

Perheellisen ei ole vaikeaa pitää välipäiviä omista treeneistä. On vanhempainiltoja tai muuta puuhaa. Joskus ei vain jaksa tehdä harjoitusohjelmaan merkittyä treeniä.

Tärkeintä on, miten lepopäiviin suhtautuu. Minulle ne olivat pitkään päiviä, jotka olivat ei-tekemistä vastakohtana liikkunnan harrastamiselle. Nyt, kun olen vuoden harjoitellut tavoitteellisesti valmentajan ohjauksessa, suhtautumiseni on muuttunut.

Lepopäivä ei ole laiskottelua vaan olen alkanut ajatella, että lepopäivä on ”harjoitus”. Tämä korostuu silloin, kun edellisenä päivänä on ollut rankempi treeni: pitkä lenkki tai vauhtikestävyysharjoitus.

vaaleanpunainen oloasu umbro
Oloasu UMBRO, saatu blogin kautta.

Kun olen rasittanut kehoani, seuraavana päivänä melkein tunnen, miten se korjaa itseään. Silloin on helppo levätä. Joskus taas tunnen treeniä seuraavana päivänä, että keho käy vielä kierroksilla. Silloin on vaikea rauhoittua ja tekisi mieli jo lähteä seuraavaan treeniin. On maltettava mielensä.

Lepopäivä ei ainakaan minulla tarkoita lepäämistä sohvalla makoillen. Arkena käyn töissä, kaupassa, olen lasten kanssa ja teen rästiin jääneitä hommia. Saatan käydä kävelyllä. Siinä mielessä ”lepopäivä” on harhaanjohtava ilmaus.

Lepopäivinä nautin, että on aikaa puuhastella ihan jotain muuta kuin juoksua tai muuta liikuntaa. Nyt, kun noudatan juoksuohjelmaa, lepopäiviä on 1-2 viikossa. Lisäksi on päiviä, jolloin ohjelmassa lukee ”muu liikunta kuin juoksu”. Tuolloin puuhastelen yleensä jotain leppoisaa lasten kanssa. Heidän kanssaan tulee liikuttua.

vaaleanpunainen oloasu umbro polhem pr finland

Rytmitys viikon sisällä on tärkeää. Valmentaja on tässä hyvänä apuna, mutta moni juoksija itsekin varmasti ymmärtää, että kovia treenejä ei kannata olla peräkkäisinä päivinä. Tai että kovaa treeniä seuraa korkeintaan palauttava lenkki, joka juostaan peruskestävyyssykkeillä.

Teen sen suurempia ajattelematta valmentajan ohjelmaan merkitsemät treenit. Sen verran haluan pysyä kärryillä, että onko tehoviikko ja koska on seuraava kevyt viikko. Se on tarpeen jo arjen suunnittelun vuoksi.

Omassa harjoitusohjelmassani on yleensä kaksi tehoviikkoa, joita seuraa kevyt viikko. Valmentajani Ira Hassinen heitti ilmaan sanan ”superkompensaatio”. Treenien rytmittämisellä viikkotasolla on osansa superkompensaatiossa.

Esimerkiksi Ylen Tiede-artikkelista voi lukea, miten kahta rankempaa harjoitusviikkoa seuraavan kolmannen kevyen viikon aikana keho ehtii palautua edellisviikkojen rasituksesta, ja suorituskyky nousee korkeammalle kuin mitä se oli ennen rankkoja treenviikkoja.

vaaleanpunainen oloasu

En kehota ketään lorvailemaan siinä toivossa, että pelkästään levolla kunto nousisi. Levolle on aikansa ja paikkansa. On maltettava välillä levätä ja antaa kehon korjata pieniä vaurioita, joita siihen tulee kovasta treenistä.

Muistatko sinä pyhittää lepopäivän?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: