Iso-Parikas on kirkasvetinen järvi Vihdissä Salmen ulkoilualueella alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Nuuksion kansallispuisto alkaa aivan järven rantaviivoilta. Iso-Parikkaalla on uimaranta, käymälä ja grillikatos. Alueelta lähtee ulkoilureittejä muualle kansallispuistoon.


Iso-Parikkaan ranta on helposti saavutettavissa autolla. Parkkipaikalta on vain 500 metrin kävelymatka järvelle. Kotoamme Espoosta ajomatka on puolisen tuntia. Olemme kuluneena hellekesänä käyneet useita kertoja uimassa Iso-Parikkaalla. Kun tällä viikolla lupailtiin trooppisia öitä, jolloin lämpötila jää 20 asteen yläpuolella, päätimme lähteä järven rantaan ensimmäistä kertaa telttaan yöksi.
Teltassa yöpyivät minä, mieheni ja 10-vuotias lapsemme. Kaksi isompaa lastamme eivät olleet mukana, joten meille riitti yksi teltta. Makuualustoja ja makuupusseja oli mukana kolme. Vaatemytyt toimittivat tyynyn virkaa.


Valitsimme telttapaikan aivan rannasta parinkymmenen metrin päässä uimapaikasta. Maasto Iso-Parikkaan ympäristössä on epätasaista, eikä alueelle mahdu yhtä aikaa kovin monta telttailijaa. Grillikatoksen takana rinteessä on muutama telttapaikka. Olen nähdyt joidenkin majoittuvan myös uimarannalla. Lisäksi puusto tarjoaa mahdollisuudet riippumattoiluun.
Rauhallisinta on ylempänä grillikatoksen takana, mutta rannalla pitää varautua muihin kulkijoihin. Kesäisin pieni hiekkaranta on suosittu uimapaikka. Loppukesästä näkyi myös marjastajia, sillä metsissä kasvaa runsaasti mustikkaa. Tänä kesänä marjat ovat tosin jäänet pieniksi.


Telttaretkemme pääpaino oli saada nukkua yö ulkona. Varasimme mukaan vain aamu- ja iltapalan sekä kaksi litraa vettä. Iltapalana oli makkaraa, jonka grillasimme katoksessa. Polttopuita on saatavilla vapaasti, mutta omat tulitikut on muistettava ottaa mukaan.
Aamupalaksi olimme varanneet muroja, mysliä, hilloa ja maitoa. Maito säilyy lämpimässä, kun ostaa pienempiä kahden desilitran pakkauksia, joissa maito on iskukuumennettu. Kahvivettä pikakahvia varten lämmitimme Trangialla järvivedestä.


Illalla ohjelmaksi riitti teltan pystytys, uiminen, makkaranpaisto ja Unon pelaaminen. Paikalla yöpyi myös muita, joita tervehdimme, mutta joiden kanssa emme jääneet sen enempää jutustelemaan. Hiljaisuus saapui jo hyvissä ajoin ennen puoliyötä.
Sivistyksen läheisyydestä muistuttivat vain lentokoneet, joiden reitti kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää kulki järven yli. Lentoliikenne on tässä maailmantilanteessa hiljaista, eikä äänistä ollut haittaa. Normaalitilanteessa lentoliikenne ja siitä aiheutuva melu voi olla runsaampaa. Yön muusta äänimaailmasta vastasivat järven rannassa polskivat kalat.
Olimme teltassa nukkumassa jo 11:n jälkeen. Nukahdin nopeasti, mutta heräsin aamuviideltä kylmyyteen. Otin tyynymytystäni collegepaidan ja pusakan ja puin ne päälleni. Loppuyön nukuin hieman katkonaisesti, mutta sain kuitenkin jatkettua uniani kahdeksaan asti.
Kylmin hetki koittaa yleensä juuri ennen auringonnousua. Vaikka olin kokonaan makuupussin sisällä ja vain kasvot näkyivät, palelin. Olen vilukissa, jolle edes trooppinen yö ei tahdo riittää. Viileämmillä ilmoilla telttaan kannattaa varata paksu makuupussi ja pipo päähän, sillä lämpöä haihtuu eniten päästä.


Kun olen joskus ollut alkukesästä telttailemassa, olen herännyt aamuyöllä lintujen korviahuumaavaan laulukonserttiin. Loppukesästä pesimissesonki ei käy enää kuumana, ja linnut malttavat pitää nokkansa kiinni. Herkkäuniselle hyvä varuste telttaan saattavatkin olla korvatulpat. Meitä jokin lintu kävi aamulla tervehtimässä aivan telttakankaan toisella puolella, mutta sisälle ei kuulunut muuta kuin siipien lepatusta.
Aamu-uinti oli vain muutaman askeleen päässä, kun heräsin. Ilma oli tyyni ja lämmin. Oli ihana käydä järvessä virkistäytymässä. Aamupalaa laitettaessa tepastelin ilman kenkiä ja tunnustelin paljain varpain maata jalkojeni alla. Join aamukahvia rannassa ja mietin, miten helppo ja vahva on suomalaisen luontosuhde. Tuntui, että juuri näin tämän kuuluu ollakin.

Aamupalan jälkeen keräsimme teltan pois ja pakkasimme tavaramme takaisin rinkkoihin. Vaikka retki kesti vain yhden yön, oli tavaraa yllättävän paljon. Pakkaamisen kanssa ei ollut tarvinnut olla kovin tarkka eikä mukaan otettavien varusteiden kanssa pitänyt laskelmoida. Pidemmillä vaelluksilla pakkaaminen on tarkempaa.
Lyhyellä telttaretkellä pääsi telttailun makuun ja sai jälleen mukavia kesämuistoja talven varalle. Metsässä ei tule sähköä seinästä, joten puhelinta tuli käyttää säästellen. Kun ulkoilmasta erottaa vain ohut telttakangas ja selän ja maaperän välissä on ainoastaan makuualusta ja makuupussi, voi todellakin tuntea olevansa osa luotoa. En voi muuta kuin suositella.

Iso-Parikas telttailupaikkana, plussat ja miinukset:
+ lähellä pääkaupunkiseutua
+ Nuuksion tunnelmaa
+ järvessä ei esiinny sinilevää
+ käymälä
– niukasti telttapaikkoja
– ei omaa rauhaa
– mahdollisesti lentomelua
A well-described and good-read article. Pictures speak about the place too. Anything for the children?
TykkääTykkää
Thanks! The place is easy to reach. It’s also safe to children to swim. No blue-grean algae. There is no playground or anything like that, but in summer you can pick bluberries and walk in the forest.
TykkääTykkää