Paluu kuntosalille

Kutsu tilaisuuteen saatu Domakers Finland/Fressi

Fressi 24h Matinkylä-Olarin avajaisia juhlittiin hämärtyvässä tiistai-illassa. Kolmioleivillä ja smoothie-annoksilla katettu pöytä ja kutsuvieraiden puheensorina täyttivät uutuuttaan hohtavan kuntosalin vapaaharjoittelutilan. Kutsuvieraiden joukosta Reposaaren lahja maailmalle Eino Grön innostui laulamaan.

Olin pukenut pitkän villatakkini alle joustavat vaatteet, joilla olisin voinut tarpeen tullen kokeilla jotain monista kuntosalilaitteista. Lopulta aikani meni henkilökunnan ja muiden vieraiden kanssa jutteluun. Join pari pulloa tarjolla ollutta kivennäisvettä, sillä olin samana päivänä aloittanut tankkaamisen maratonille. Kävin myös poseeraamassa kuvausseinän edessä.

Avajaiset ja sieltä saamani loppuvuoden kuntosalikortti tulivat juuri sopivaan aikaan. Minua seuranneet tietävät, että olen korona-ajan treenannut lihaskuntoa lähinnä ulkokuntosaleilla ja kotona. Niin kauan kun tarjolla ei ollut rokotuksia koronavirusta vastaan, en uskaltautunut sisätiloihin hikoilemaan. Pidin tartuntariskiä liian suurena hyötyihin nähden. Päätöstä helpotti se, että kotini lähellä on jopa kolme ulkokuntosalia.

Nyt olen saanut kaksi rokoteannosta ja tehnyt, mitä tehtävissä on. Rokotteiden antama suoja ei ole täydellinen, mutta tässä tilanteessa täytyy tyytyä vähemmän täydelliseen. En voi olla kuin Vietnamin sotaa viidakkoon paennut sotilas, joka piileskeli puumajassaan vuosikymmeniä vielä sodan jälkeenkin. Uskon, että taistelu virusta vastaan vielä päättyy ja toivottavasti meidän voittoomme.

Olin jo aiemmin päättänyt, että maratonin jälkeen uskallan jälleen alkaa käydä tavallisella kuntosalilla. Kaikki kunnia ulkosaleille, mutta tykkään siitä, kun kuntosalilla saa keskellä talveakin hikoilla t-paidassa, pystyy nappaamaan sopivan kokoiset käsipainot käteensä ja lopuksi heittäytyä vaikka lattialle jumppamaton päälle.

Olen viimeisen puolentoista vuoden aikana juossut lähes kaikki lenkkini ulkona. Olen kahlannut lumessa, ottanut vastaan sateen ja tuulen ja tuntenut oloni voimattomaksi helteellä. Näistä lenkeistä olen saanut hyviä kuvia Instagramiin ja tietenkin voittajaolon itselleni. Myönnän, että välillä olisi ollut mukavampi juosta kuntosalilla juoksumatolla.

Juoksumatto sopii erityisesti lyhyemmille lenkeille ja vauhtikestävyysharjoitteluun. Pitkät lenkit juoksen mieluiten ulkona vaihtelevissa maisemissa. Juoksuharrastukseni aikana olen jonkin verran hyödyntänyt harjoittelussa juoksumattoa. Juoksin muun muassa suurimman osan vetoharjoituksista juoksumatolla, kun alkuvuonna 2016 harjoittelin ensimmäiselle maratonilleni.

Mahdollisuus harjoitella kuntosalilla tuo mukavuutta, mutta myös kiistattomia hyötyjä. Kuten niin monen muunkin asian, lihaskunnon merkityksen olen oppinut kokemuksen kautta. Olen ollut juoksusta sivussa sekä polveni että lonkkani vuoksi. Polveni satutin kaatuessani alkuvuodesta 2013 ja lonkkani kipeytyi rasituksesta vuonna 2018.

Kuntoutin kipeää polveani fysioterapeutin opein: kaikki lähtee polven asentoa tukevista lihaksista. Treenasin kuntosalilla keskimmäistä pakaralihasta ja etu- ja takareisiä. Vaikka polvivamma tuli onnettomuuden seurauksena, ymmärsin, että polvi paranee, kun vahvistan sen ympärillä olevia lihaksia. Voiteilla, kääreillä ja polvituilla on paikkansa, mutta lihaskunto oli oman vammani paranemisessa keskiössä.

Lonkkakipu keväällä 2018 pelästytti pahemman kerran. Luin kauhujuttuja reisiluun kaulan murtumista ja bursiiteista. Lonkkaani ei koskaan kuvattu, eikä lääkäri tutkinut sitä yhtä päivystyskäyntiä lukuun ottamatta. Osteopaatti antoi parhaan avun. Hän käski vahvistaa keskivartaloa ja pakaralihaksia sekä keskittymään hyvään juoksuasentoon. Kaikki lähti taas lihaskunnosta.

Alaraajojen ongelmien lisäksi olen saanut oman osani niskahartianseudun vaivoista. Ettei tästä tulisi sairauskertomus, vedän mutkat suoriksi. Olin menossa selkäydinpunktioon oudon toispuoleisen puutumisen vuoksi (pää oli tässä vaiheessa jo käynyt magneettikuvausputkessa eikä sieltä löytynyt ”mitään”), kun neurologi nappasi minua hartioista. Hän sanoi, että hartiani ovat aivan jumissa. Punkteeraamisen sijaan lääkäri kirjoitti lähetteen fysioterapiaan.

Epämääräiset oireet katosivat, kun fysioterapeutti hieroi, opasti kuntosalilaitteiden kanssa ja seisotti peilin edessä: katso nyt, miten vinossa seisot. Tästä on aikaa jo kymmenen vuotta, mutta pidän edelleen niskahartiaseutua parhaiten kunnossa käsipainojen avulla. Pystypunnerrus, penkkipunnerrus ja ylätalja ovat suosikkiliikkeitäni ylävartalon treenaamisessa.

Kuten edeltä käy ilmi, syyni käydä kuntosalilla ovat kaukana ulkonäön parantelusta. Viime kuukausina olen enimmäkseen juossut ja keskittynyt vähemmän lihaskuntoon. Jos hartioita on alkanut etätöissä jumittaa, olen nostellut kotona käsipainoja tai kävellyt ulkokuntosalille pystypunnertamaan.

Viimeiset kaksi ja puoli vuotta olen harjoitellut juoksuvalmentajan opissa. Talvikuukaudet ovat olleet aikaa, jolloin keskityn enemmän lihaskuntoon. Talvisin harjoitteluohjelmaani on kuulunut 1–2 salikertaa viikossa.

Jokaisella on varmaan oma Akilleen kantapäänsä eli heikko kohtansa, joka alkaa vaivata juoksumäärien kasvaessa. Itselläni ei aikaisemmin mainitsemaani kaatumista lukuun ottamatta ole ollut ongelmia polvien kanssa. Murheenkryynejäni ovat keskivartalo ja lantio, joka pyrkii notkolle.

Kun en enää jaksa pitää juostessa lantiota ns. alhaalla, tulee askeleestani laahaava. Silloin voima ei lähde pakarasta, kuten pitäisi, vaan juoksen etureisillä. Liika rasitus ja huono juoksuasento olivat todennäköisimmät syyt rasitusvammalle vuonna 2018. Nyt vamma ei ole uusinut ja ettei se jatkossakaan tulisi kiusamaan, minun on tehtävä töitä keskivartalon lihaskunnon parantamiseksi ja pakaroiden voimistamiseksi.

Odotan paluuta kuntosalille. Kuntosaliharjoittelu tukee juoksuharrastustani ja toimintakykyäni kuormittavassa näyttöpäätetyössä. Myönnän, että osa kuntosalilla käymisen ilosta syntyy kuntosalista ympäristönä. Se on kompakti kokonaisuus, jossa seinien sisällä saa hikoilla, uppoutua omaan treeniinsä kuulokkeet korvilla tai jutella sarjojen välissä muiden treenaajien kanssa. Lopuksi voi virkistäytyä suihkussa ja lähteä kotiin treenikassi olalla tyytyväisenä siitä, että treeni on tehty.

Sain Fressi 24h Matinkylä-Olarin avajaisista kuntosalikortin loppuvuodeksi. Kunhan olen juossut maratonin ja hieman toipunut siitä, aion höylätä korttia lukijassa ja nauttia kuntosalin tunnelmasta. En ole varmasti ainoa, jolla on kotona kuntosaliohjelmia vaikka ohuen kirjan tarpeisiin. Nappaan sieltä sopivan ja astelen salille. Kuten kaikessa muussakin, kuntosalitreeni on parasta tehtynä.