Lenkillä-blogi testaa pyöräily

Vinkki pyöräilymatkailuun: Rannikkoreitti

En ollut aikaisemmin kuullut Rannikkoreitti-pyöräilyreitistä, joka kulkee Raaseporin, Hangon, Kemiönsaaren ja Salon kautta. Pian reitti tunnetaan ulkomaita myöten, mikäli on uskominen hankkeen puuhanaisia- ja miehiä. Tapasin heitä Rannikkoreitin tutustumispäivässä viime viikolla, jolloin pääsin noin kymmenen muun henkilön kanssa tutustumaan reittiin. Kuljimme enimmäkseen pikkubussilla, vajaa pari tuntia laivalla ja hetken matkaa pyörällä.

rannikkoreitti
Rannikkoreitti.

Häpeäkseni on todettava, että en ollut ennen viime viikkoa käynyt Tammisaaressa tai Hangossa. Salon läpi olen useasti ajanut autolla moottoritietä pitkin. Turun saaristo sekä maisemat Turusta pohjoiseen ovat tutumpia, sillä olen asunut lapsuuteni Satakunnassa lähellä meren rantaa.

Rannikkoreitin koordinointi on alueen kuntien yhteistyötä. Kehittämis- ja palvelupäälliköitä kuunnellessani huomasin, että heillä on vahva halu tuotteistaa Rannikkoreitti. Se tarkoittaa vahvaa yritysten mukanaoloa, jotta matkan varrella on pyöräilijöille sopivia ruokailu-, yöpymis- ja muita pysähdyspaikkoja.

Rannikkoreitti on kokonaisuudessaan noin 150 kilometriä pitkä. Tämän lisäksi osa retistä kulkee meritse. Merimatkat tehdään laivalla. Tutustumispäivänä laivamatka kulki Hangosta Rosalan kautta Kasnäsiin. Muita mahdollisuuksia on mennä Hangosta Bengtskärin majakkaan, viipyä siellä pari tuntia ja jatkaa matkaa Bengtskäristä Kasnäsiin. Alueella on myös Örön saari, jolle pääsee laivalla. Pyörä kulkee mukana laivassa.

tulliniemi
Laivamatka Hangosta Rosalan kautta Kasnäsiin oli matkan parhaita osia. Tässä Suomen eteläisin kärki Uddskatan

Yksi esimerkki kuntien ja yritysten yhteistyöstä on se, että laiva-aikatauluja on pyritty synkronoimaan. Kaikkeen eivät voi kunnatkaan vaikuttaa: pyöräilyreiteistä kertovien kylttien värit ja paikat säädetään tiukasti tieliikennelaissa, jonka täytäntöönpanoa ELY-keskukset valvovat. Niinpä ruskeapohjaiset pienet merkit saavat olla vain risteyskohdissa.

Olen loistava eksymään, joten toivon, että laki sallisi merkinnät isommilla ja värikkäämmillä kylteillä sekä kylttien laittamisen tiuhempaan. Tutustumispäivän aikana kuulin, että toivoa paremmasta on, ja syksyllä reitille oltaisiin saamassa sinivalkoiset kyltit. Ihana myönnytys sääntö-Suomelta!

Reitti kulkee suurimmalta osin asfalttitietä. Paperisesta matkailuesitteestä luin, että Salossa ja Kemiönsaarella reitti kulkee osin hiekkateitä ja pari kilometriä myös metsäpolkuja pitkin. Jos noudattaa orjallisesti reittiä, ei sille ole asiaa kilpapyörällä. Tutustumispäivässä mukana ollut luontomatkailun asiantuntija Pirjo Räsänen oli pyöräillyt reitin ja hän kertoi, että kokonaisuudessaan hiekkateitä oli alle 20 kilometriä.

Rannikkoreitti on tarkoituksella suunniteltu kulkemaan rauhallisempia teitä pitkin. Tähän on ajanut sekä turvallisuus-, että viihtyvyysnäkökulmat. Mikään ei estä suunnittelemaan omaa reittiään siten, että pystyy ajamaan koko matkan pitkin asfaltoitua maantietä.

Meri on lähes koko reitin aikana lähettyvillä. Asiantuntija Pirjo Räsänen myös valotti, että pyörämatkailu istuu moneen trendiin: ihmiset hakevat luontokokemuksia, ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja haluavat pois tutuista ympyröistään.

suomen lippu
Mieli lepää horisonttiin katsoessa.

Piristävää oli, että en ennen Turun moottoritietä nähnyt yhtäkään ABC-taukopaikkaa. Päivän aikana pysähdyimme Tammisaaren luontokeskuksessa kahvilla, Hangon vesitornissa, Rosalan viikinkikeskuksessa, Teijon kansallispuistossa ja viimeisenä söin herkullisen mutakakun ja join kahvin Mathildedalissa. Tämän lisäksi näin monen monta ihanan näköistä pientä pysähdyspaikkaa reitin varrella.

Rannikkoreitin voi aloittaa mistä vain. Voi ottaa pyörän junaan ja matkustaa Helsingistä Tammisaareen tai aloittaa reittiin tutustumisen Salosta. Rannikkoreitin varrella toimii pyörävuokraamo Carfieldin pisteitä, joihin voi käydä tutustumassa heidän internetsivuillaan.

Paitsi että pääsin tutustumispäivän aikana moneen paikkaan, jossa en ole ennen ollut, sain kuulla monta mielenkiintoista faktaa. Esimerkiksi, että muualla Euroopassa pyöräilybisneksessä liikkuu enemmän rahaa kuin risteilybisneksessä, Tammisaaressa virtasi viina myös kieltolain aikaan ja Salossa kaavailtiin pienen kirkkorakennuksen muuttamista pubiksi 90-luvun laman aikana. Suomi on täynnä mielenkiintoisia paikkoja, historiaa ja tarinoita. Ja mikä parasta, merellinen saaristomaisema edustaa ainakin itselleni sitä kauneinta Suomea.

Follow my blog with Bloglovin

 

4 kommenttia

    1. Kiitos! Oli mahtavat videot. Niistä saa kyllä hyvän kuvan, millaisia maisemia reitin varrella on ja millaisia teitä siellä on. Minulta jo ehdittiin kysyä, soveltuuko maantiepyöräilyyn, mutta ei ainakaan noiden metsäteiden osalta.

      Tykkää

Jätä kommentti