juoksu

(Väli)tavoitteena puolimaraton

Välillä tuntuu itsestäkin säälittävältä, että tavoitteeni on tällä hetkellä päästä puolimaratonkuntoon. Olen aikaisemmin juossut kymmenen puolimaratonia ja tämän vuoden tavoitteeni piti olla elokuussa juostu Helsinki Marathon, mutta toisin kävi. Tarkastelin juuri tämän vuoden juoksutilastoja Garmin-kellostani: koko alkuvuoden juoksin yli sata kilometriä kuukaudessa, mutta toukokuun saldo on pyöreä nolla.

Lonkan rasitusvamma oli monen tekijän summa ja ainakin näennäisesti se iski yllättäen huhtikuun lopulla. Kesäkuun lopulla pääsin tekemään kävelyä ja juoksua yhdistäviä lenkkejä. Nyt lokakuun alkaessa pystyn jo juoksemaan yli kymmenen kilometrin lenkkejä ja pystyisin varmasti juoksemaan halutessani puolimaratonin mittaisen matkan.

img_9082

Aloitin Juoksuopiston 12 viikon puolimaratonille tähtäävän ohjelman syyskuussa (valmennus saatu blogin kautta). Suurin hyöty valmennuksesta on varmasti se, että joku muu suunnittelee viikoittaisen ohjelmani. Viikoittaisissa kahdessa avainharjoituksessa on tähän mennessä ollut yllättävän paljon koordinaatioharjoituksia ja vetoja. Minähän juoksisin tasavauhtisia lenkkejä ja aina vain pidempiä, jos saisin itse päättää. Valmennus pitää minut siis myös aisoissa, jotta lisään harjoittelua maltillisesti.

Viime talvena ja keväänä juoksin puolimaratonin mittaisia pitkiä lenkkejä – ja pidempiäkin. Kun olisi tullut aika päästä testaamaan kuntoa ja ehkä rikkomaan aikaisempaa puolimaratonin ennätystäni, en voinutkaan juosta. Pyöräily esti pahimman kunnon rapistumisen, mutta ensimmäinen vauhdikkaampi juoksulenkki tauon jälkeen kertoi karua kieltään. Jalkojen lihakset olivat pari päivää arkoina lenkin jälkeen.

Onneksi on ollut edes pyöräily. On myös ollut ilo huomata, että työmatkan polkeminen on tuntunut vähä vähältä helpommalta. Kun viime talvena pyöräilin työmatkaa vain ajoittain ja keskityin juoksuun, tuntui etenkin ylämäkien pyöräily inhottavalta. En ollut tottunut veivaamaan raskaita polkimia. Siinä kehittyy mitä tekee. On siis todettava tämä myös pyöräilyn osalta.

lidl takki

Olen kirjoittanut, miten olen ennenkin joutunut lähtemään rakentamaan kuntoa ”romahduksen” jälkeen. Edellisen kerran vajaa pari vuotta sitten sairastettuani keuhkokuumeen. Hyvin on muistissa myös juoksuharrastuksen aloitus kolmannen lapsen ollessa 1-vuotias. Aloitin juoksemalla kolmen kilometrin iltalenkkiä.

Nyt jälleen suunta on vain ylöspäin. Tavoitteena on olla puolimaratonkunnossa vuoden loppuun mennessä. Jos kaikki menee hyvin, voin alkaa jälleen haaveilla seuraavasta maratonista. Viime kesä oli hieman epätoivoista aikaa seurata muiden edesottamuksia juoksutapahtumissa. Nyt isoimmat tapahtumat alkavat olla takana päin ja muutkin suuntaavat katseensa ensi kauteen. Niin teen myös minä.

En aio käpertyä sohvan nurkkaan syömään suklaata – se kun ei oikein ole minun juttuni. Nyt haluan jopa vähän liikkua varastoon, sillä tässä kuussa olen menossa erääseen ennalta suunniteltuun operaatioon, josta seuraa viikon-parin liikuntatauko. Otan pienen tauon ilolla vastaan: kunto kehittyy levossa, eikö vain?

7da0ef81-594a-4f4d-8f81-4e5da37d382b

Ennen pientä taukoa juoksu- ja muut harjoitukset jatkuvat. Ensi lauantaina sinäkin olet tervetullut mukaan lenkille, sillä Juoksujalka vipattaa Merituuli, Vastaisku ankeudelle Jenny ja minä järjestämme yhteislenkin Helsingissä. Kokoontumispaikka on Allas Sea Pool (Katajanokanlaituri 2a), josta lähdemme kello 11.30 merelliselle yhteislenkille. Suunniteltu matka on noin 10-12 kilometriä ja vauhti pidetään maltillisena 7:00-7:30 min/km. Ehkä nähdään lauantaina lenkillä?

Follow my blog with Bloglovin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s