arki

Plagiointikohu

Onpa tällä viikolla tullut tartuttua ajankohtaisiin aiheisiin. Alkuviikosta kirjoitin vauvakadosta ja nyt otan aiheeksi plagioinnin. Kirjoitin yhden plagiointiaiheisen blogipostauksen jo talvella, kun erästä omaa blogitekstiäni kopioitiin luvatta. Tuolloin kirjoittamani postaus oli harmituksen purkaus, koska tilanne oli tuore ja olo oli loukattu.

Nyt, kun tapauksesta on jo aikaa, pystyn analyyttisempään tarkasteluun. Lisäksi tällä viikolla mediassa esillä ollut vaatemerkin plagiointiepäily on herättänyt ajatuksia. Moni lehti on kirjoittanut aiheesta ja kymmenet elleivät sadat ovat kommentoineet plagiointia nettikeskusteluissa.

Miten plagioinnin kohteeksi joutunut kirjoitukseni syntyi?

Omalla kohdallani plagiointi koski kirjoitustani bluetooth-kuulokkeista. Minä – kuten muutama muu bloggaaja – saimme kuulokkeet sitä vastaan, että kirjoitimme niistä arvion. Tartuin tarjoukseen, sillä olin jo jonkin aikaa katsellut uusia kuulokkeita ja niille oli oikea tarve.

Testasin kuulokkeita kotona, lenkillä, pakkasessa ja sisäjuoksuradalla. Tein muistiinpanoja ja tutkin valmistajan sivuja. Oli pimein talviaika, joten valokuvaajaystäväni otti kuvat hänen studiossaan.

Muistiinpanojeni pohjalta kirjoitin arvion blogiin ja liitin siihen valokuvat. Kerroin hieman hassuja huomioitani, kuten sen, että kuulokkeita ei saa laturiin väärin päin. Mainitsin asiasta, sillä vanhan urheilukelloni sai astettua laturiin väärin, jolloin kello ei latautunut, vaikka luulin niin.

Mitä ihmettä!

Luin mielenkiinnolla muiden bloggaajien arvioita samoista kuulokkeista. Kukin oli kiinnittänyt huomiota hieman eri asioihin. Toki kirjoituksissa oli paljon samaa kuin omassa kirjoituksessani, kun kyse oli samasta tuotteesta.

Muistan vielä, miten olin matkalla töihin ja junassa luin erästä arviota. Kappas, tämä bloggaaja oli tehnyt saman huomion kuin minäkin englanninkielisestä ilmoituksesta, joka kuuluu kuulokkeista, kun ne menevät päälle. Ja tosiaan, hänkin kirjoitti, että yhteys puhelimeen katkeaa, kun kuulokkeista sammuttaa virran. Ja mainitsi, että ”pakkauksen mukana tulee myös erillinen klipsi, jolla johdon saa kiinni vaikka paidankaulukseen”. Itse olin kirjoittanut, että ”Pakkauksessa tulee pieni klipsi, jonka voi ujuttaa johtoon ja jolla johdon voi kiinnittää esimerkiksi takinkaulukseen.”

Oli kuin olisin lukenut omaa tekstiäni, mutta toisen henkilön kirjoittamana. Vasta työpaikalle päästyäni tajusin, mitä oli tapahtunut. Kyseinen bloggaaja oli kirjoittanut ”arvion” kuulokkeista vain hieman omaa tekstiäni muokaten. Saanut ilmaiset kuulokkeet ja varmasti lukukertoja blogilleen.

Mitä plagioinnista seurasi?

Laitoin kaksi kertaa sähköpostia bloggaajalle, jota epäilin plagioinnista. En ole tähän päivään mennessä saanut vastausta. Blogiportaalin, jossa kyseinen bloggaaja kirjoittaa, sivuilta löysin eettiset säännöt. Niissä sanottiin: ”Vaikuttajan tulee kunnioittaa muiden tekstejä. Plagiointi on kielletty. Jos vaikuttaja lainaa ulkopuolisen tekstejä, kuvia, ideoita, tai muita niihin verrattavia, niiden lähde on mainittava selkeästi ja liittämällä linkki postaukseen.”

Lähetin blogiportaaliin linkin omasta kirjoituksestani ja pyysin vertaamaan tekstejä. Sen jälkeen alkoi tapahtua. Ensin toinen bloggaaja muutti postaustaan ja viimein poisti koko kirjoituksen. Minulla tietenkin on alkuperäinen teksti tallella näyttökuvina ja tulosteina. Jäljelle jäi vain toisen bloggaajan myöhemmin julkaisema kirjoitus, jossa hän kutsuu erästä toista bloggaajaa nillittäjäksi… Olisiko se kenties minä, kun julkesin puolustaa omaa tekstiäni?

Siitä voi kukin tehdä omat johtopäätöksensä, oliko toisella bloggaajalla puhtaat jauhot pussissa, kun loputulos oli, että hän poisti kirjoituksensa. Minulla ei ole ollut tarvetta poistaa tai edes muuttaa omaa kirjoitustani. Kaiken lisäksi voin edelleen allekirjoittaa kaiken sen, mitä kirjoitin.

Nillittämistä vai jotain muuta?

Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja käytti ilmaisua ”turhasta nillittävä taiteilija” (HS 10.10.2019), kun kirjoitti plagioinnista. Viimeaikaista keskustelua on leimannut outo käsitys siitä, että taiteilijat ovat herkkähipiäisiä ja turhantarkkoja. Keskusteluun osallistuneilla on myös vääriä luuloja siitä, että teos pitäisi rekisteröidä, jotta siihen olisi tekijänoikeus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivujen mukaan ”Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos, joka ylittää teoskynnyksen eli on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luoneelle henkilölle.”

Kun tekstiäni varastettiin, tuntui kuin minulta olisi viety jotain konkreettista. Reilu kaksi vuotta sitten minulta varastettiin puhelin ja lompakko. Huomasin, että tekstin varastamisen jälkeen tunsin samoja tunteita. Etenkin tunsin voimattomuutta asian edessä.

Olin nähnyt vaivaa tekstin eteen. Hionut kappaleita ja viilannut sanamuotoja. Olin halunnut olla persoonallinen ja tehdä kirjoituksesta omannäköiseni. Ei teknistä tarkkaa tietoa vaan naismaisia huomioita vaikkapa siitä, että laturi pitää muistaa ottaa matkalle mukaan. Arvaatte varmaan, että toisen bloggaajan tekstissä luki ”matkalle lähdettäessä muistettava ottaa latausjohto mukaan”.

Anna oman äänen kuulua

Plagiointi on laitonta ja eettisesti kyseenalaista. Se on osoitus mielen köyhyydestä ja suoranaisesta laiskuudesta. Jokainen ihminen on jollain tavalla luova, ja itselleni luovuuden kanava on kirjoittaminen. Jollekin muulle se on piirtäminen, laulaminen, soittaminen, sukkien neulominen, puutyöt tai auton tuunaminen.

Jos alkuperäistä teosta – oli se sitten musiikkikappale, kirja, logo tai blogiteksti – muuttaa vain hieman, tuleeko siitä eri teos? Sitä joutuu tavallinen kuluttaja ja oikeusoppineet pohtimaan. Tässä jutun juju onkin: koko luomisprosessi puuttuu. Siinä ei ole mitään luovaa tai omaperäistä, että muuttaa hieman sanajärjestystä, päähenkilöiden nimiä tai pilvien paikkaa logossa.

Taiteilija saa nillittäjän maineen, kun puolustaa omaa teostaan. Oikeudessa asiantuntijoiden on vaikea sanoa, milloin kyseessä on plagiointi. Osallistuin keväällä koulutukseen, jossa IPR-oikeuksia (Intellectual Property Rights) käytiin läpi. Kouluttaja sanoi, että isommat tekijät plagioivat surutta pienemmiltä. Ne luottavat siihen, että pienillä yrityksillä tai yksityisillä henkilöillä ei ole taloudellisia ja muita resursseja alkaa taistella vastaan.

Eri asia on vielä, jos pääsee hyötymään toiselta varastamallaan teoksella. Siitä on kyse suomalaisen vaatevalmistajan tapauksessa. Kun omaa tekstiäni kopioitiin, ei vastapuoli siitä mitenkään hyötynyt. Sai samat kuulokkeet kuin minäkin ja kyseenalaista kunniaa.

Samoista asioista kirjoittaminen ei ole plagiointia

Liikuntablogeissa kirjoitetaan paljon samoista aiheista. Se ei missään nimessä ole plagiointia. Kun aihe on rajattu liikuntaan, ei ole mikään ihme, että samat asiat toistuvat eri bloggaajien teksteissä. Kun jokainen kirjoittaa omasta näkökulmastaan ja omalla äänellään, tulee kaikkiin kirjoituksiin hieman eri sävy.

Muiden teksteistä voi ja saa inspiroitua. Esmerkiksi viime aikoina moni on kirjoittanut vauvakatoon liittyen blogipostauksia. Jokainen on tuonut oman näkökulmansa esiin samasta aiheesta. Sehän on vain mielenkiintoista. Omaakin vauva-aiheista blogikirjoitustani on luettu enemmän kuin monta muuta kirjoitustani. Aihe kiinnostaa.

Olen alusta asti halunnut kirjoittaa omalla tyylilläni muita matkimatta. Jos lukijaa ei miellytä, ei ole pakko lukea. Tekstini ovat ilmaisena kaikkien nähtävillä, joten valinta on lukijan. En koe olevani velkaa kenellekään, vaan kirjoitan, mitä haluan.

Sitä tapahtuu koko ajan

Oman blogini plagiointi oli yksi monista tapauksista. Vain räikeimmät plagioinnit nousevat julkisuuteen, kuten kopioidut opinnäytetyöt tai musiikkikappaleet. Nolointahan se on plagioijalle.

Olen itse ollut tänä vuonna kaksi kertaa yhteydessä erään ison naistenlenhden toimitukseen. Mielestäni yksi heidän artikkelinsa oli kopio kaksi vuotta aiemmin julkaistusta toisen lehtitalon artikkelista. Itse päätoimittaja vastasi viestiini noin 15 minuutissa (mitä suuresti ihmettelin!), mutta kielsi kaiken.

Ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen artikkelin kirjoittanut toimittaja/bloggaaja julkisesti tunnusti, että oli kopioinut omaan blogiinsa monia tekstejä muiden blogeista. Tämän jälkeen olin uudestaan yhteydessä naistenlehteen. Edelleenkään en saanut mitään kunnon vastausta epäilyilleni.

Lopetin kyseisen lehden tilaamisen. Mielestäni se on kuluttajan aliarvioimista, että lehdessä (ja nettisivuilla) julkaistaan kopioitua tekstiä. En saa rahoilleni vastinetta, jos toimittajat eivät jaksa tehdä töitään kunnolla. He kuitenkin saavat palkkaa työstään.

Dare to create

Muilta kopioiminen ei luo mitään uutta. Yhteinen henkinen pääomamme kasvaa aina, kun joku uskaltaa luoda jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Kun teoksen – musiikkikappaleen, kirjan, maalauksen tai kauniin valokuvan – julkaisee, hyötyvät siitä muutkin. Kunhan hyötyminen on nautintoa, iloa ja uusia oivalluksia. Ei töiden teettämistä muilla ja kerman kuorimista päältä.

PS: Seuraavalla kerralla luvassa juoksuaiheinen postaus!

6 kommenttia

  1. Hieno kirjoitus! Liityn ”nillittäjien” joukkoon (tuntematta tapausta sen tarkemmin). Näitä asioita kannattaa ja pitää pohtia. Tärkeintähän ei ole (ainakaan pitäisi olla) ”suoltaa” tekstiä tavoitteena vain mahdollisimman monta lukijaa vaan se, että voi halutessaan kertoa oman näkökulmansa vastuullisesti ja kenenkään oikeuksia loukkaamatta,

    Tykkää

    1. Kiitos kommentistasi! Uskon, että kaikilla on mielenkiintoista sanottavaa ja kerrottavaa, eikä tarvitse ryhtyä kopioimaan muilta. Muutenkin somessa on helpompaa, kun ei kasvata liian isoksi kuilua sen välillä, mitä esittää olevansa ja mitä oikeasti on. Kaikkea ei silti tarvitse eikä kannatakaan kertoa.

      Tykkää

  2. Tämä on tärkeä asia, hyvä että nostat esiin! Työssäni pidän tiedonhaun opetuksia, ja joka kerta keskustelemme yläkoululaisten ja lukiolaisten kanssa siitä, mitä on plagiointi. Muistutan myös, että heille syntyy tekijänoikeus omiin juttuihinsa, joten on mahdollista että heitä plagioidaan ja kehotan miettimään miltä se sitten tuntuisi.

    Herää myös kysymys, miksi joku haluaa toimittajaksi tai bloggaajaksi, jos ei ole halua tai kykyä tuottaa omantyylistä tekstiä vaan pitää varastaa muilta. Ja etenkin tänä nettiaikana on mielestäni äärettömän typerää kuvitella voivansa plagioida muiden julkaisemaa ja luottaa siihen ettei jää kiinni.

    Tykkää

    1. Kiitos kommentistasi! Kirjoitin plagioinnista paitsi omien kokemusten vuoksi myös siksi, että mahdollisimman moni tiedostaisi, että se on väärin. Jos julkaisee toisen tekstiä omissa nimissään, ei välttämättä tiedosta, että varastaa toisen omaa. Eihän kukaan mene ja ota vaikka toisen polkupyörää luvatta käyttöönsä (paitsi varkaat).

      Tuo on totta, että nettiaikana plagioinnista mitä todennäköisimmin jää kiinni. Siksi siihen syyllistyy joko täysin ymmärtämättä, mitä tekee, tai laiskuuttaan, kun ei saa itse mitään aikaiseksi.

      Hienoa, että opetat nuorille näitä asioita! Kun ei kopioi muilta vaan uskaltaa itse tuottaa omaa materiaalia, voi ylpeänä seisoa sen takana.

      Tykkää

  3. Hienoa, Elina, että nostit asian esiin.

    Mulla oli aikanaan postaus erittäin arasta asiasta. En ihmettele, että siitä tuli mun 15-minuuttiseni valokeilassa. Eipä aikaakaan, kun eräässä huomattavasti isommassa blogissa kerrottiin täsmälleen samasta asiasta ”hyvin salassapidettynä vaivana”. Oli ihan pakko pistää kommentti kirjoittajalle aiheesta. Tunnusti, että toinen bloggaaja oli kertonut hänelle kirjoituksestani. Bloggaaja hoiti asian mallikkaasti, eikä mulle jäänyt siitä sen kummempia traumoja. Seuraan edelleenkin tätä asiallista ja hyvin kirjoitettua blogia. Olisin kuitenkin toivonut mainintaa siitä, mistä alkuperäinen innoitus tekstiin syntyi. Itselläni on ainakin tapana antaa kunnia linkin muodossa siihen suuntaan, mistä ajatukseni saivat alkupotkun. Muun muassa sinun teksteihisi olen viitannut useamman kerran. Kiitos kun annat ajattelemisen aihetta!

    Tykkää

    1. Kiitos Poppis, olet mun mentori ja idoli! ❤️ Parasta tietenkin olisi, että jos joku hieman toimii sääntöjen vastaisesti, asiat pystyttäisiin sopimaan. Mä en ole saanut mitään vastausta ko. bloggaajalta. Enkä kyllä kaipaakaan enää, enkä aio tästä enempää jauhaa. 😅 Mutta tämä on tosiaan asia, joka on hyvä tiedostaa.

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Susanna Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: