juoksu

Juoksemista älä lopeta (vaikka talvi tuleekin)

Viime postauksessa kirjoitin, miten heti juoksuharrastukseni alusta alkaen juoksin myös talvella. Siitä on paljon kiittäminen silloista juoksukaveriani, jolle mikään muukaan tässä elämässä ei ole este – korkeintaan hidaste. Jatkoimme juoksua, vaikka tuli lunta maahan.

Viime sunnuntaille juoksuohjemaani oli merkitty 90 minuutin pitkä lenkki. Satoi vettä, joka iltapäivällä muuttui rännäksi. Katselin ikkunan takana putoilevia valkoisia tiskirättejä ja mietin, että mitäs nyt. Tuonneko pitäisi lähteä juoksemaan?

Pohdin, lähdenkö puoleksitoista tunniksi kuntosalin juoksumatolle juoksemaan. Olen juossut noin tunnin pituisia lenkkejä juoksumatolla. Ehkä puolitoista tuntia juuri ja juuri menisi? Tylsää se olisi kuin mikä ja rasittaisi jalkoja ja alaselkää.

Lopulta päätin lähteä ulos juoksemaan. Valitsin talvijuoksutrikoot, vedenpitävän takin ja alle riittävästi välikerroksia. Pipo päähän ja huppu tiukasti kasvojen ympärille. Räntäsade loppui lenkin aikana ja lopulta satoi enää vähän vettä. Ulos meneminen oli viime kädessä vain pukeutumiskysymys.

Huomasin, että arkailin kylmään ja märkään keliin lähtemistä. Olen juossut jo monta talvea ja minun pitäisi tietää, että kyllä siitä selviää. Olen juossut vaikka millaisessa kelissä. Lumisateessa ja -17 asteen pakkasessa.

makiveto syksy juoksu
Kuvat ovat lauantain mäkitreenistä. Sunnuntain lenkiltä ei ole paljon kuva-aineistoa, koska oli niin…pimeää ja märkää.

Aina voi vaihtaa muihin lajeihin talven ajaksi ja niin osa varmasti tekeekin. Sisäpyöräily tai hiihto saattavat kiinnostaa enemmän kuin räntäsateessa juokseminen.

Monelle on luontaista juosta lähinnä kesäkaudella. Siinä on se vaara, että juoksukilometrit lisääntyvät keväällä liian nopeasti ja saa riesakseen rasitusvamman. Itse tykkään juosta ulkona myös syyspimeillä ja talvella.

Tässä postauksessa kerron varuste- ja muita vinkkejä juoksuun kylmällä ilmalla. Jos haluaa juosta vuoden ympäri, suosittelen ehdottomasti tekemään sen. Juoksu ei ole vain kesälaji.

Kerrospukeutuminen on avainasemassa. Samoilla juoksuvarusteilla pärjää lähes ympäri vuoden, kunhan lisää riittävästi kerroksia. Suosittelen hankkimaan aluskerraston joko teknisestä materiaalista tai villasta. Kun lisää sen ohuempien trikoiden ja juoksutakin alle, pärjää jo hyvin parin asteen lämpötilassa.

Kun ilma menee pakkasen puolelle, voi ohuen takin alle laittaa aluskerraston lisäksi t-paidan tai ohuen fleece-paidan. Talvijuoksutrikoot eivät ole välttämätön ostos, mutta paksumpi kangas lämmittää yllättävän paljon. Talvella voi käyttää myös hiihto- tai muita väljempiä housuja juostessa. Niiden alle mahtuu mukavasti muita kerroksia.

Kun ilma viilenee, alkaa kaivata pipoa päähän ja käsineitä käteen. Lämpöä haihtuu eniten päästä, joten pipo saa olla lämpöisempi kuin hanskat. Tuubihuivit ovat hyvä kaulureita. Tarvittaessa sellaisen voi laittaa myös päähän tai peittää tuubihuivilla vain korvat.

tuubihuivi juoksu extremerun
Käytän paljon tuubihuiveja. Niitä voi pitää kaulassa ja päässä.

Minulla on paksumpi topattu takki kylmimmille pakkaslenkeille. Aina voi käyttää kekseliäisyyttä ja luovuutta, kun pukeutuu kylmään. Käsineitäkin voi laittaa kahdet päällekkäin: talvella villa toimii hyvänä eristeenä.

Muutama vuosi sitten innostuin neulomaan säärystimiä. Ne ovat nykyään vakiovarusteeni, kun juoksen pakkasessa. Säärystimien käytöllä saattaa olla jopa terveysvaikutuksia, sillä ne suojaavat akillesjännetulehdukselta. Ainakin villasäärystimet tuntuvat mukavilta ja näyttävät myös!

Lue lisää: Nilkat piiloon!

Sateenpitävä takki ja nastalenkkarit lisäävät juoksumukavuutta, mutta eivät ole vältämättömiä hankintoja. Vedenpitävä takki on hyvä etenkin pidemmillä lenkeillä. Lyhemmillä lenkeillä en niin välitä, vaikka kastuisin. Jos pääsee heti lenkin jälkeen sisätiloihin ja vaihtamaan vaatteet kuiviin, ei kastuminen haittaa.

turkoosi juoksutakki mustat juoksutrikoot
Käytän enimmäkseen samoja juoksutakkeja ympäri vuoden. Kun alle lisää kerroksia, tarkenee kylmemmälläkin ilmalla.

En ole ostanut vedenpitäviä kenkiä. Jos astuu lammikkoon, kenkä kuitenkin ”hörppää” vettä sisäänsä. Juoksen sateellakin tavallisilla lenkkareilla ja yritän vältellä vesilammikoita. Aina en onnistu siinä ja tunnen, kun vettä hulahtaa varpaiden sekaan. Epämiellyttävä tunne menee onneksi yleensä pian ohi, kun kylmä vesi lämpenee kengässä. Vettyneet varpaat haittaavat lenkin jälkeen lähinnä ulkonäöllään.

Olen nastalenkkareiden puolestapuhuja, mutta tiedän, että moni juoksee talvella tavallisilla lenkkareilla. Etelä-Suomessa voi usein juosta jouluun asti paljaalla asfaltilla. Nastalenkkarit ovat omimmillaan silloin, kun on jäätä tai tamppaantunutta lunta. Pehmeä pakkaslumi ei ole liukasta.

Lue lisää: Nastalenkkareiden valinta – ei ihan helppo nakki

Nastalenkkareilla juostessa ei tarvitse jännittää, missä kohtaa on liukasta ja pysyykö pystyssä. En ole kertaakaan kaatunut, kun olen juossut nastalenkkareilla. Ne ovat myös investointi pitkälle ajalle, koska kausi on lopulta aika lyhyt. Samoja kenkiä voi käyttää monta vuotta.

Vaikka alussa kerroin vieroksuvani juoksumattoa, juoksen sillä mielelläni vetotreenejä. Varsinkin pitkissä vedoissa (1-2 kilometriä) matto toimii hyvin. On hyväksyttävä se seikka, että auraamattomilla kaduilla vetoreenien tekeminen on lähes mahdotonta.

Jos lähistöllä on sisäjuoksurata, sellaisellekin voi mennä juoksemaan. Sisäjuoksuradan huonoja puolia ovat kuiva ilma ja kova alusta. Myös maisemat voivat käydä tylsiksi, jos juoksee pitkän lenkin. Juoksijana tiedän, että pitkää lenkkiä ei kovin helposti jätä väliin: tarpeen tullen sen juoksee myös juoksumatolla tai kiertää 400 metrin rataa.

Olen onnekas, sillä kylmä ilma ei aiheuta minulla hengitysongelmia. Astmasta tai muista keuhkosairauksista en tiedä oikein mitään, joten jätän kommentoinnin niistä muille. Moneen kertaan on todistettu, että pelkästä kylmästä ilmasta ei sairastu. Tarvitaan aina virus. Kun ihminen kylmettää itsensä, on viruksen helpompi hyökätä kimppuun, joten jotain totuusperää väitteellä on. Niinpä itseään ei kannata suinpäin vilustuttaa.

Kylmässä ja mahdollisesti pimeässä juoksemisessa on hienoa se, että jälkeenpäin on aina niin mahtava olo. Hyvän olon kerrointa lisää se, että on saanut itsensä ulos. Siitä tulee voimakas olo. On ihana tulla sisälle lämpimään, käydä suihkussa tai saunassa ja syödä hyvin.

makiveto urheilupuisto juoksu
Treeni tehty! Lauantaina juoksin 12 x 30 sekunnin mäkivedot. Ei tullut kylmä!

Yllätyksiäkin juoksu kylmässä ilmassa voi tuoda. Puhelin sammuu ja energiageelit ja vedet muuttuvat jäähileisiksi. Niinpä kannan pidemmillä lenkeillä varavirtaa mukanani. Eväät eivät onneksi pääse kokonaan jäätymään, kun kehon lämpö lämmittää.

Kuten muutenkin arjessa, monella on varmasti joku tietty kohta, joka alkaa helposti palella. Joku käyttää toppahametta ja joku villahousuja, jotta reidet ja takamus eivät jäädy. Juostessa koko kroppa on kuitenkin töissä ja veri kiertää tehokkaasti. Kädet ja varpaat eivät esimerkiksi kovin helposti palele.

Hierojani kysyi juuri, onko keväällä hienointa se, että saa enemmän juosta ja harjoitella. Vastasin, että hienompaa on tarkkailla juostessa luonnon heräämistä ja nauttia lisääntyneestä valon määrästä. Vuosi on riittävän pitkä aika unohtaa, miten hienolta kevään tulo tuntuukaan. Keväällä nautin, kun ei tarvitse pukea niin paljon päälleen (ja pestä jatkuvasti valtavaa määrää treenivaatteita).

Kevättä, kevyttä pukeutumista ja valoisia iltoja ei varmasti osaa niin paljon arvostaa, ellei kerta toisensa jälkeen ole lähtenyt syyspimeyteen tai lumisateeseen ja pakkaseen juoksemaan. Jos haluaa juosta läpi talven, ei siihen lähtökohtaisesti ole mitään estettä. Aina se ei ole kovin mukavaa, mutta jälkeenpäin palkitsee varmasti! Siis: juoksemista älä lopeta.

Lue lisää: Miten pukeudun pakkaslenkille?

 

8 kommenttia

  1. Mahtavan inspiroiva teksti tähän väliin, kun yritän itse edes vähän pidentää ulkojuoksukautta ja meinaa tuntua vähän hankalalta, tänäkin aamuna läksin juoksumatolle kun en oikein luottanut varustetasooni miinusasteilla. 😀 Oikeasti kyllä joka säähän voi pukeutua eikä kelejä juurikaan huomaa, kun keskittyy juoksuun ja ehkä hyvään musaan. Ainoa ratkaisematon häiriötekijä pakkasella ja sateella ovat huurtuvat silmälasit…

    Tykkää

    1. Kiitti! Huomaa, että juoksen ilman silmälaseja. 🙈 Mutta ymmärrän ongelmasi! Talvella ei ehkä oikein onnistu pitää mitään lippalakkia, joka vähän suojaisi? Juoksumatto on ihan ok välillä ja aion itsekin talvella turvautua siihen.

      Tykkää

      1. Lippalakki suojaa sateelta parin ekan kilsan ajan, yleensä sade osaa tulla juuri sellaisesta suunnasta että pääsee lipan ali. Pakkashuurtuminen taas johtuu siitä, kun lämpö hikisiltä kasvoilta kohtaa kylmät linssit, joten siihen ei ainakaan toistaiseksi ole keksitty mitään ihmekonstia.

        Tykkää

      2. Kiitos selvennyksestä! Mä käytän tosiaan laseja vain autoa ajaessa. Säilytänkin niitä vallan autossa, jolloin ne aina huurustuu kun laitan lasit kylminä päähäni. Ei siinä kyllä mitään näe… 🙈 Ymmärrän ”tuskasi”.

        Tykkää

  2. Hyvä teksti. Olisin itse ehkä nostanut kärkeen varusteluettelossa nastalenkkarit. Jos multa kysyttäisiin parasta koskaan hankkimaani juoksuvarustetta, niin luulen, että vastaus olisi nastalenkkarit. Toki kuten tekstissä totesit niin ne jakaa kyllä mielipiteitä aika tavalla. Osa tykkää ja osa ei. Itse juoksen aika herkästi talvella lenkit nastureilla. Osahan ei taas laita niitä jalkaansa ennen kuin on todella liukasta.

    Itse tarttisin kunnon villasäärystimet. Sellaisia mulla ei ole. Olen niiden perään haikaillut jo pari talvea. Omat taidot eivät taida riittää niiden tekemiseen, enkä ole vielä tullut kysyneeksi tarjouksia tutuilta. Aiemmin tänä syksynä vasen nilkka taisi saada lyhytvartisten juoksusukkien takia hieman kylmää. Akillesjänne(?) on hieman oireillut. Säärystimet olisi kyllä hyvä lämmike.

    Tykkää

    1. Olen Jyri samaa mieltä nastalenkkareista. Sellaiset kun hankkii, niin ei ole oikein mitään syytä olla juoksematta talvella. Voi mennä vaikka millaisella peilijäällä.

      En viitsinyt nostaa kuitenkaan tekstissä nastalenkkareita suureen osaan, koska halusin viestittää, että talvijuoksu ei nimenomaan ole välineistä kiinni. Pahimmalla kelillä voi mennä juoksumatolle ym. Mutta kyllä niitä nastoja alkaa heti kaivata, kun alkaa olla jäätä.

      Olisiko sulla jotain vanhoja villasukkia, joista voisi leikata sukkaosan pois? Saisit sillä tavalla säärystimet. Eihän ne tarvitse kovin pitkät olla.

      Tykkää

  3. Itse juoksin ennen vain kesäisin ja talvet kävelin. Tuntui että harrastus alkoi aina alusta joka kevät.. melko turhauttavaa. Ostin ensimmäiset maastolenkkarit joskus 2014-2015 ja niillä aloin sitten juosta myös talvisin. Niillä olen pärjännyt hyvin talvet läpi mutta tulevalle talvelle on nyt ekat kesäaleista ostetut nastalenkkarit odottamassa. (Siinä muuten hyvä vinkki kaikille: vaikka kuinka tuntuu hölmöltä ostaa talvivaatteita kesähelteellä niin se todella kannattaa. Maksoin kengistäni 50e ja nyt sama ketju myy samoja kenkiä 159 eurolla.) Kun vaan pukeutuu sopivasti niin talvijuoksu on ihanaa!

    Tykkää

    1. Kiitos kommentistasi! Tuo olikin erittäin hyvä vinkki, että ostaa nastalenkkarit keväällä. 👌 Ovat sitten myös valmiina, kun niitä tarvitaan. Mä tosiaan käytin samoja nastalenkkareita 5-6 talvea, joten kyllä ne säilyy. 😊 Mukavia talvilenkkejä!

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Matilda Mi Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: