1 flunssa
Aikuinen sairastaa vuodessa 1-5 flunssaa, joten piti minunkin sairastaa tämä vuonna yksi kiintiöflunssa. Se osui tietenkin mahdollisimman huonoon aikaan, kun olimme perheen kanssa maaliskuussa Ylläksellä. Onneksi tauti iski minuun vasta loman loppupuolella, joten ehdin hiihtää ja lasketella.
Paluumatkalla olin jo niin kuumeinen, että en pystynyt ajamaan autoa. Yleensä ajan pitkistä matkoista vähintään puolet, sillä tykkään ajamisesta. Tällä kertaa oli pakko luovuttaa ja nuokkua pelkääjän paikalla. Loman päälle oli jäätävä vielä sairauslomalle.
Sairastan todella vähän, joten tuntui oudolta vain maata kotona. Olin kuitenkin sen verran kipeä, että ei tullut mieleenikään mennä töihin saati lähteä lenkille. Kun kuume oli loppunut, pidin vielä viikon juoksutaukoa. Sen jälkeen jatkoin harjoittelua kohti toukokuun Helsinki City Marathonia.
2 maratonia
Juoksin tänä vuonna kaksi maratonia. Toukokuussa Helsinki City Marathonin ja syyskuussa Espoon Rantamaratonin. Ne olivat toinen ja kolmas maratonini. Edelleen olen melko hidas juoksija, mutta pystyin parantamaan ennätystäni molemmille kerroilla. Helsingissä tulin maaliin ajassa 4:25 ja Espoossa 4:14. Ensimmäisen maratonini aika keväällä 2016 oli ollut 4:39.
Tämän vuoden maratonjuoksut olivat keskenään hyvin erilaisia. Kun olin juossut syksymaratonin Espoossa, tajusin, miten haasteellinen toukokuun maraton oli ollutkaan. Toukokuussa oli ollut lämmin päivä – varmaankin lämpimin koko keväänä. Vaikka nesteytys onnistui hyvin, oli juoksu silti melko rankka.
Syyskuussa Espoossa juoksu oli helpompaa. Oli viileämpää ja välillä satoi jopa vettä. Se sopi minulle selvästi paremmin kuin paahteessa juokseminen. Sillä kertaa pysyin 4:15-loppuaikaan tähtäävien jänisten perässä ja menin jopa ohi. Keväällä Helsinki City Marathonilla oli päästettävä jänikset menemään toisen kierroksen alussa.
Palautuminen syysmaratonilta oli paljon helpompaa kuin toukokuussa. Tunsin tervettä väsymystä jaloissa, mutta se oli kaukana lihaskivusta, jota koin Helsinki City Marathonin jälkeen. Nyt kolme maratonia juosseena voin vain todeta, että jokainen kerta on erilainen.
3:ssa eri lomakohteessa lenkillä
En oikein enää osaa lähteä mihinkään reissuun ilman lenkkareita. Juoksin tänä vuonna kesällä Manner-Espanjassa, alkusyksystä Tanskassa Kööpenhaminassa ja loppusyksystä Teneriffalla. Pisimpään olin Manner-Espanjassa (katso kohta 11) ja lyhimmän aikaa Kööpenhaminassa – vain yhden yön.
Mieleenpainuvin kokemus oli aamulenkki Kööpenhaminassa. Olin edeltä käsin ottanut selvää, että erään hotellin edustalta lähtee ilmainen ohjattu aamulenkki. Olen aikaisemmin muun muassa Lontoossa ja Tallinnassa maksanut osallistumisesta opastetulle juoksulenkille. Ne ovat olleet joka sentin ja pennin arvoisia, mutta aina parempi, jos pääsee mukaan ilmaiseksi.
Hauskin juttu sattui jo ennen lenkin alkamista. Juoksin tapaamispaikalle omalta hotelliltani ja olin pukeutunut Helsinki City Marathon -paitaan. Olin perillä ennen juoksuopasta. Muut paikalla olleet luulivat, että minä olen lenkin vetäjä. Ei sentään, selitin heille. Tapauksesta jäi hauska muisto, kuten koko lenkistä.
4:llä eri paikkakunnalla juoksutapahtumissa
Osallistuin vuoden aikana juoksutapahtumiin Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Siikaisissa. Kun osallistuu tarpeeksi pieneen juoksutapahtumaan, on mahdollisuuksia sijoittua. Ja niinhän siinä kävi, että voitin Siikaisissa järjestetyn 10 kilometrin juoksutapahtuman naisten sarjan.
Viime kesä ei muuten ollut säiden puolesta kovin hääppöinen, mutta tuntuu, että jokaiselle juoksutapahtumalle osui kuuma päivä. Niin myös Siikaisissa. Oli lähes hellettä, kun juoksin pitkin maaseudun hiekkateitä. Muistan vieläkin, että juoksin koko kymmenen kilometrin matkan todella korkeilla sykkeillä. Kuumuudella oli varmasti osansa asiassa.
Juoksun jälkeen minulle tuntematon mies tuli kiittämään kiriavusta. Tuntui hienolta, että sai itse kerrankin olla se nopein, jonka perässä muut juoksivat.
5 juoksukengät
Olen käyttänyt tänä vuonna viisiä eri juoksukenkiä: kaksia New Balance -merkkisiä ja kolmia Saucony-merkkisiä. Bonuksena pitää mainita vielä Sarvan nastalenkkarit, mutta keskityn nyt tavallisiin lenkkareihin.
Kaikki nuo ovat olleet hyviä juoksukenkiä, mutta silti täydellinen juoksukenkä on vielä haussa. New Balancen Fresh Foam Zante Pursuit on lähellä täydellistä, mutta maratonkenkään kaipaan enemmän vaimennusta.
Juoksin Zanteilla Helsinki City Marathonin toukokuussa, koska ne olivat hyvin sisään ajetut ja niissä oli varpaille riittävästi tilaa. Siitä huolimatta sain yhden rakon ja yksi varpaankynsi musteni. Se kuitenkin kuulu maratonjuoksuun.
Ostin toiset New Balancet, jotka ovat malliltaan M1500 BG5. Niissä on enemmän vaimennusta. Kävi kuitenkin niin, että niissä oli vähemmän tilaa varpaille, vaikka olivatkin samaa kokoa kuin Zantet. Huomasin tämän vasta ensimmäisellä pitkällä lenkillä. Maratonkengiksi suunnittelemistani kengistä tulikin lyhyempien matkojen kenkä.
Sauconylta minulla on ollut käytössä kahdet asfalttitossut ja yhdet maastojuoksukengät. Kesällä Espanjassa juoksin yhteensä yli 60 kilometriä Sauconyn kengillä, jotka olivat lopulta hieman liian leveät minulle. Annoin kengät äidilleni.
Seuraavaksi sain testiin Sauvonyn Kinvara 10:t. Ehdin kesän aikana testata niitä sen verran, että uskalsin lähteä niillä Espoon Rantamaratonille. Sain jälleen rakon samaan varpaaseen kuin toukokuun maratonilla, mutta ilmeisesti se ei ole kiinni kengistä vaan varpaistani.
Sauconyn polkujuoksukengät tulivat käyttöön Helsinki City Traililla syyskuussa ja Teneriffan poluilla marraskuussa. Polkujuoksukengät olivatkin ainoat juoksukengät, jotka otin mukaani Teneriffalle. En aivan uskaltanut luottaa kenkien pitävyyteen Helsingin Keskuspuiston märillä kallioilla, mutta Teneriffan rinteissä ne toimivat kuin unelma.
(New Balance Zantet ja kaikki Sauconyn kengät saatu blogin kautta.)
6 kirja-arvostelua blogiin
Blogin alkuajoista asti olen kirjoittanut juoksukuulumisten lisäksi myös kirja-arvosteluja. Kirjoitan niitä lähinnä juoksukirjoista, mutta myös muista hyvinvointiin liittyvistä teoksista. Koska varsinkaan suomenkielisiä juoksukirjoja ei ilmesty koko ajan, olen laajentanut valikoimaa englannin- ja ruotsinkielisiin kirjoihin.
Pidän erityisesti omaelämäkerrallisista kertomuksista. Tänä vuonna mieleenpainuvin lukukokemus oli ruotsalaisnaisen yksinjuoksu Iranin läpi. Ultrajuoksun lisäksi kirjasta oppi paljon Iranista, sen kansasta ja maantieteestä. Voit lukea arvion täältä.
7 liikkeen saliohjelma
Olen harjoitellut koko vuoden juoksuvalmentaja ja personal trainer Ira Hassisen ohjauksessa. Hän on tehnyt minulle paitsi juoksu- myös saliohjelman. Viime keväänä kävin salilla kerran viikossa. Tänä syksynä olen käynyt salilla 1-2 kertaa viikossa hieman harjoitusviikon sisällöstä riippuen.
Aloitin salikäynnit jo ennen juoksuharrastuksen aloittamista. Kuntosaliharjoittelu on ollut vaihtelevissa määrin mukana koko ajan. Vuonna 2018 sain lonkan rasitusvamman, jonka yksi syy oli heikko lihaskunto. Niinpä olen viime aikoina kiinnittänyt lihaskuntoon entistä enemmän huomiota. Lisäksi pidän tunteesta, kun huomaan voimatasojen kehittyvän!
Kaksijakoisen saliohjelman alavartalon treeni sisältää seitsemän eri liikettä, muun muassa erilaisia kyykkyjä ja maastavetoa. Ylävartalon ohjelmassa on enemmän liikkeitä ja kaksi keskivartaloa kehittävää liikettä. Keskivartalo eli core on keskeisessä asemassa hyvän juoksuasennon säilyttämisessä.
8 treeniä Otaniemen kentällä
Laskin, että ehdin käydä syksyn aikana kahdeksan kertaa Iran vetämissä Juoksuliikkeen harjoituksissa Otaniemen yleisurheilukentällä. Jos kesällä jokaisessa juoksutapahtumassa oli kuuma, niin melkein joka kerta satoi, kun kokoonnuimme Otaniemeen Vauhtitreeneihin.
9 juoksutapahtumaa
Vuonna 2018, kun sain rasitusvamman, jouduin jättämään väliin melkein kaikki juoksutapahtumat. Tänä vuonna otin revanssin ja osallistuin yhdeksään eri juoksutapahtumaan. Aikajärjestyksessä ne olivat Helsinki Spring Marathon (10 km), Helsinki10, Helsinki City Marathon, Helsinki Half Marathon, Miljoonan sentin hölkkä (10 km), Paavo Nurmi Marathon (21,1 km), Midnight Run (10 km), Espoon Rantamaraton ja Helsinki City Trail (6 km).
Juoksutapahtumiin osallistuminen on yksi hienoin asia juoksuharrastuksessa. Niissä näkee juoksututtuja ja pääsee testaamaan omaa kuntoaan. Ennätyksiä tein ainoastaan maratonilla. Muilla matkoilla en edes yrittänyt parantaa aikaani, vaan juoksin ne harjoitusmielessä.
10 arvoinen juoksuvuosi
Verrattuna epäonnistuneeseen juoksuvuoteen 2018, vuosi 2019 on ollut kympin arvoinen juoksuvuosi. Olen saanut juosta todella paljon ja kehitystä on tullut. Aivan loppuvuodesta sain riesakseni takareisikivun, joka ilmeisesti kuitenkin oli ohimenevää. Pidin puolitoista viikkoa taukoa juoksusta, jonka jälkeen juoksu on taas kulkenut entiseen malliin.
11 yötä Espanjassa
Olimme perheen kanssa Manner-Espanjassa Cubellesissa kesä-heinäkuussa. En silloin noudattanut mitään juoksuohjelmaa, mutta juoksin sitäkin enemmän. En ole koskaan juossut niin pitkiä lenkkejä etelässä kuin viime kesänä juoksin. Kevään maratonharjoittelun jälkeen olin hyvässä kunnossa.
Helteisessä aamussa juoksin pisimmillään 20 kilometrin lenkin ja vieläpä melko reippaalla tahdilla, sillä siihen kului aikaa vain reilu kaksi tuntia. Lisäksi juoksin Espanjassa 18, 13 ja 15 kilometrin lenkit. Yhteensä siis 66 kilometriä. En vieläkään oikein ymmärrä, miten jaksoin. Lomalla toki oli aikaa levätä sekä syödä hyvin. Se auttoi kummasti.
12 yli 20 kilometrin juoksulenkkiä
Kaksi näitä pitkistä lenkeistä oli maratoneja eli yli 40 kilometrin ”lenkkejä”. Maratonille valmistuin keväällä 30 kilometrin lenkillä ja syksyllä 25 kilometrin lenkillä. Pitkistä lenkeistä kaksi oli puolimaratontapahtumaa eli Helsinki Half Marathon ja Paavo Nurmi Marathon.
En osaa pitää alle 20 kilometrin lenkkiä ”pitkänä lenkkinä”, mutta kaikki on tietenkin suhteellista. Iran ohjauksessa olen alkanut juosta lenkkejä sykkeen ja lenkin keston mukaan. Kahden tunnin lenkki peruskestävyyssykkeillä jää alle 20 kilometriin. Niinpä pitkät lenkkini ovat viime aikoina olleet himpun verran alle 20 kilometrin.
Pitkä rauhallinen lenkki on suosikkiharjoitukseni. Toivon, että näitä lenkkejä on tiedossa ensi vuonna paljon. Päätähtäimeni on Helsinki City Marathon toukokuussa 2020. Kyllä siinä saa muutaman harjoituslenkin juosta, että jaksaa taas juosta tuon juoksun kuningasmatkan!
LENKILLÄ 