Mikä on pitkä lenkki?
Pitkän lenkin määritelmä riippuu juoksijan kunnosta ja tavoitteista. Kun harjoittelin maratonille, pitkät lenkkini olivat 1,5-2,5 tunnin mittaisia. Harjoitusohjelmassani lenkit oli merkitty kilometrimäärän sijaan minuuttien mukaan. Jos viikolla juoksin 50-60 minuutin mittaisia peruskuntolenkkejä, olivat viikonlopun pitkät lenkit 2-3 kertaa pidempiä.
Viime talven peruskuntokaudella pitkät lenkkini olivat yleensä 1,5 tunnin mittaisia. Kesällä olin niin tottunut tätä pidempiin lenkkeihin, että reilun 16 kilometrin lenkki oli mielestäni aivan liian lyhyt ”pitkikseksi”. Heinäkuun Norjan matkallamme eräällä lenkillä minulle tuli huono olo ja piti lopettaa juokseminen 16 kilometrin jälkeen. Tuntui, että lenkki meni aivan hukkaan, kun en voinut vatsakivuissani juosta pidempään. Nyt ajatukseni naurattaa.
Lue lisää: Lenkillä Pohjois-Norjassa
Pitkä lenkki on avainharjoitus, jos tähtää puolimaratonille tai maratonille. Se on sen verran pitkäkestoinen, että jalat tottuvat pidempiaikaiseen iskutukseen. Pitkällä lenkillä myös huomaa, miten vatsa kestää juoksua, ovatko varusteet oikeanlaiset ja tarvitseeko lisäenergiaa.
Tottumus on toinen luonto
Syystä ja toisesta tällä viikolla treenit jäivät vähiin. Huomasin, miten elimistöni on tottunut runsaaseen liikuntamäärään. Ihmettelin, miten tulin niin vähästä ruoasta täyteen. Ymmärsin lopulta, että kulutukseni on hyvin pientä, kun en liiku. Kun juoksen useana päivänä viikossa, elimistöni kaipaa enemmän energiaa.
Päivien rakenne tuntui myös kovin erilaiselta, kun siihen ei kuulunut treeniä. Loppuviikkoa kohden aloin olla niin energinen, että perjantaina töiden jälkeen jynssäsin keittiön tiskialtaan. Pesin vessan. Imuroin. Puhdistin roskakaapin. Järjestelin tavaraa tursuavan olohuoneen sohvapöydän. (Miten siistiä meillä olisikaan, jos en kuluttaisi ylimääräistä energiaani juosten?)
Miten ensimmäinen pitkä lenkki sujui?
Maratonista on kulunut yli viisi viikkoa. Palautumisesta kertoo se, että aloin tällä viikolla suunnitella pitkää lenkkiä. Viime aikoina olen juossut vain 30-60 minuutin peruskuntolenkkejä.
Lauantaiaamuisin vien yleensä yhtä lapsistani harrastamaan. Monena kertana olen käynyt ainakin osan ajasta juoksemassa. Nyt päätin hyödyntää koko ajan, jota tällä kertaa oli yli puolitoista tuntia. Aikaista lähtöä helpotti kaunis auringonpaiste, jota on tähän vuodenaikaan harvoin tarjolla.
Aina jos pääsen, suuntaan pitkillä lenkeillä meren rantaan. Niin myös tällä kertaa. Lähdin matkaan Kilosta, josta minulla on tuttu reitti Laajalahdelle. Juoksin sinne ja kävin ihailemassa maisemia Villa Elfvikin luona. Yllättäen merenrannassa pitkospuilla oli jäätä, ja jouduin kävelemään ruovikon seassa mutkittelevan lyhyen reitin. Pian saattaa olla muuallakin mustaa jäätä ja pitää harkita nastalenkkareiden kaivamista esiin.
Lue lisää: Nastalenkkarit käyttöön
Jos jotenkin pitäisi kuvailla, miltä ensimmäinen pitkä lenkki maratonin jälkeen tuntui, sanoisin ”Tavalliselta”. Jalat veivät eteenpäin ja maisemat vaihtuivat. En juurikaan seurannut kilometriaikaani, koska sillä ei tällä kertaa ollut mitään merkitystä. Kunhan juoksentelin. Sen verran voin sanoa, että luulin juoksevani kovempaa kuin oikeasti juoksinkaan. Silläkään ei ollut mitään merkitystä, mutta huomasinpa vain. Lopputulos oli noin 14 kilometriä juoksua ajassa 1:34 tuntia.
Miten tästä eteenpäin?
Ensi viikolla alkaa virtuaalinen juoksutapahtuma Asics World Ekiden, jossa juoksen 10 kilometrin osuuden. Tapahtuma on ajalla 11.-22.11.2020. Olen koonnut blogini lukijoista kuuden hengen tiimin, jossa jokaisella on 5-10 kilometrin mittaisen juoksuosuus. Koska emme kisaa vauhdista, aion juosta oman osuuteni leppoisalla vauhdilla.
Muita lähiaikojen tavoitteita ei ole. En ole vielä pyytänyt juoksuvalmentaja Ira Hassiselta uutta juoksuohjelmaa. Toistaiseksi olen tykännyt, kun juoksen silloin kun ehdin ja huvittaa. En myöskään näe mielekkäänä juosta paljon pidempiä lenkkejä, kuin tämä ensimmäinen pitkä lenkki maratonin jälkeen oli. Viime talven perusteella voin sanoa, että juoksutuntuma säilyy tälläkin määrällä.
Tavoitteeni on nyt talven aikana ehtiä tehdä kahdesti viikossa lihaskuntotreeni. Hyvä lihaskunto auttaa ehkäisemään rasitusvammoja. Niistä minulla on ikävä kokemus loppukeväältä 2018, kun jouduin lonkkavaivan vuoksi kahdeksi kuukaudeksi juoksutelakalle. Nyt yritän olla viisaampi ja lähteä vahvempana kohti vuotta 2021.
Maraton ensi keväänä tuntuu tällä hetkellä realistisimmalta vaihtoehdolta. Jos valitsen ”vain” puolimaratonin tavoitteekseni, tunnen olevani alisuorittaja. Nopeaa juoksijaa minusta ei saa, joten pitäydyn pidemmissä matkoissa, joissa ei tarvitse koko ajan juosta verenmaku suussa. Muutoin toiveeni lähiajoille on vain se, että itse ja lähipiirini pysyy terveenä.
LENKILLÄ 