Tällä viikolla juoksin kolme lenkkiä ja kävin kerran hiihtämässä. Juoksukilometrejä kertyi 30 ja hiihtokilometrejä kymmenen. Juoksuohjelmassani viikko oli kevyt, mikä tarkoitti muun muassa sitä, että sunnuntain pitkä lenkki oli vain 12 kilometrin mittainen.
Sain alkuviikosta jälleen valmentajaltani Ira Hassiselta (juoksuohjelma saatu blogin kautta) tämän kuukauden juoksuohjelman. Olin kertonut alustavasti toiveitani ohjelman suhteen, koska hiihtoon on nyt loistavat mahdollisuudet. Ira olikin laittanut keskiviikkoisten tehotreenien vaihtoehdoksi hiihdon vauhtikestävyysalueella.

Hiihto ei tietenkään ole sama asia kuin juoksu. En kuitenkaan pidä järkevänä runnoa väkisin läpi juoksuohjelmaa pelkästään juoksemalla, kun on paras hiihtotalvi vuosiin. Lisäksi kevyenliikenteenväylät ovat osin hoitamattomia ja pakkanen paukkuu kovissa lukemissa.
Valitsin keskiviikkona ilomielin hiihdon vauhtikestävyyslenkin sijaan. Suuntasin mäkiselle ladulle, jossa tein intervalliharjoituksen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kävelin läkähdyksissäni ylämäet haarakävelyä ja annoin sykkeen tasaantua alamäissä. Kokonaisuudessaan se oli kuitenkin mukava treeni. Olin ladulla yhteensä tunnin ajan.
Olen tänä talvena korvannut myös joitain peruskestävyyslenkkejä hiihdolla. Useammaltakin taholta olen kuullut, että kaksi kilometriä hiihtoa vastaa yhtä kilometriä juoksua. Ihan tähän en ole kyennyt jo siitä syystä, että ladulla pitäisi silloin viettää tuntikausia. Perheelliselle se ei oikein onnistu.

Ohjelmani 17 kilometrin juoksulenkit tarkoittaisivat 34 kilometrin hiihtoa. Olen tässäkin asiassa käyttänyt omaa järkeä ja harkintakykyä. Toistaiseksi pisin hiihtämäni matka tänä talvena on 20 kilometriä. Mieli tekisi kyllä pidemmällekin hiihtolenkille. Kun hiihdän tasaisella ladulla, syke pysyy jopa alle 130:ssä. Niin matalalla sykkeellä jaksaa hiihtää pidempäänkin.
Hiihdän perinteisellä tyylillä, joka jäljittelee hyvin juoksun liikeratoja. Lisäksi ylä- ja keskivartalo vahvistuvat. Lyhyen aikavälin vaikutus juoksuun on ollut yllättävä: juoksusta on tullut kevyemmän tuntuista. Ei lainkaan tukkoisuutta, jota voisi odottaa, kun lisää muun lajin harjoituksia.

Uskon, että syynä juoksun keveyteen on se, että jalat ovat saanet taukoa jatkuvalta iskutukselta. Rauhallinen hiihto on hyvää peruskestävyysliikuntaa, josta hyötyvät niin sydän kuin keuhkotkin. Koska tykkään juoksemisesta niin paljon, on ollut hiihtopäivien jälkeen ilo päästä juoksemaan. Ehkä lenkit ovat senkin vuoksi tuntuneet erityisen mukavilta.
Sen lisäksi, että käyn urheilukello ranteessa hiihtämässä, hiihdän myös silloin tällöin lasteni kanssa. Niitä hiihtokertoja en laske, sillä silloin usein menemme hitaimman tahdissa. Välillä on mukava olla ladun tukkeena ilman kiirettä. Latuetiketin mukaan nopeampi väistää ja aikuinen lasta.
Jos ohjelmaani on merkitty lepopäivä, hiihdän korkeintaan leppoisia lenkkejä lasteni kanssa. Hiihto on minulle puhtaasti juoksun korvike eikä mitään, mitä kävisin lepopäivinä tekemässä. Vaikka hiihto ei aivan samalla tavalla rasita kuin juoksu, on ohjelman lepopäivät syytä pitää sellaisina.
Ymmärrän himon ladulle, sillä huomaan, että pidän itsekin hiihdosta lähes yhtä paljon kuin juoksusta. Aivan kuten juoksussa, hiihdossa suurin ilo tulee ulkona olemisesta. Luminen metsä ja lumiset pellot ovat kauniita, talvi-ilma on raikasta hengittää ja treenin jälkeen on taatusti hyvä olo.

Tiivistettynä:
- Tartu hetkeen, sauvoihin ja nauti talvesta!
- 20 kilometrin hiihto vastaa 10 kilometrin juoksua.
- Parhaimmillaan hiihto tekee juoksusta helpompaa, sillä jalat saavat lepoa iskutuksesta.
- Älä lisää hiihtoa juoksuohjelman päälle, vaan korvaa osa juoksutreeneistä hiihdolla.
- Varo, saatat ihastua!