Kulttuuri ja taide

”Missä on Jussi Vares?” ja muita kysymyksiä Helsingin kirjamessuilla

Liput tapahtumaan saatu.

Helsingin kirjamessut järjestetään tänä vuonna Helsingin Messukeskuksessa ajalla 27.-30.10.2022. Lippuja voi ostaa ennakkoon Helsingin kirjamessujen verkkosivuilta tai paikan päältä. Aikuisten lippu on 21 euroa ja lasten 13 euroa. Lipulla pääsee myös samaan aikaan Messukeskuksessa järjestettävään Viini ja Ruoka -tapahtumaan (ikäraja 18 vuotta).

Sain tapahtumaan somevaikuttajapassin, jolla pääsen osallistumaan messuille jokaisena neljänä aukiolopäivänä. Avajaispäivänä torstaina kävin vain nopeasti aamulla hakemassa passini ja aistimassa avajaispäivän tunnelmaa. Messukeskuksen avariin tiloihin levittäytyneet kirjakustantamojen ja kirjakauppojen osastot olivat valmiina vastaanottamaan tuhannet vierailijat.

Sain tapahtumaan somevaikuttajapassin, jolla pääsen osallistumaan messuille jokaisena neljänä aukiolopäivänä. Avajaispäivänä torstaina kävin vain nopeasti aamulla hakemassa passini ja aistimassa avajaispäivän tunnelmaa. Messukeskuksen avariin tiloihin levittäytyneet kirjakustantamojen ja kirjakauppojen osastot olivat valmiina vastaanottamaan tuhannet vierailijat.
Helsingin kirjamessut torstaina hetki ennen ovien avaamista.

Perjantaina vietin Helsingin kirjamessuilla pidemmän ajan. Olen töissä Pasilassa aivan Messukeskuksen tuntumassa. Iltapäivällä riisuin työpaikan henkilökortin kaulastani ja ripustin rintaani kirjamessujen somevaikuttajapassin. Messukeskuksessa ei ollut enää tyhjää. Moni tutki kirjapinoja ja etsi istumapaikkaa, jotta pääsi kuuntelemaan kirjailija- ja muita haastatteluja.

Myöhästyin muutaman minuutin Reijo Mäen haastattelun alusta. Löysin paikkani korkealta baarijakkaralta takarivistä. Mäki näytti olevan suosittu esiintyjä, eikä hänen tarvinnut puhua tyhjille penkkiriveille. Mäen kustannustoimittaja Otavalta kyseli kirjailijalta tämän uudesta kirjasta, kirjoittamisesta ja muista kuulumisista.

Reijo Mäki on kirjoittanut kirjoja vuosikymmenien ajan. Tunnetuin hänen hahmoistaan on yksityisetsivä Jussi Vares. Fiktiivinen hahmo on kotoisin samalta paikkakunnalta kuin minä oikeassa elämässä. En ole muuten dekkareiden harrastaja, mutta muun muassa tämä yhtymäkohta on saanut minut Mäen kirjojen äärelle. Nokkela ja oivaltava sanailu ilahduttaa myös lukijaa.

reijo maen uutuus Hotel California
Reijo Mäki kertoi Helsingin kirjamessuilla uudesta kirjastaan Hotel California.

Reijo Mäki hauskuutti yleisöä kertomalla, miten turkulaisen ravintolan Uuden Apteekin henkilökunta joutuu vastailemaan kysymyksiin, missä on Jussi Vares. Mäen luomaa Varesta ei löydä muualta kuin hänen kirjoistaan ja kirjojen perusteella tehdyistä elokuvista. Mäki paljasti, että ensi kesänä aletaan kuvata kuusiosaista televisiosarjaa, jossa yksityisetsivä Vares seikkailee.

Reijo Mäki oli messuilla kertomassa uusimmasta kirjastaan Hotel Californiasta. Ostin kirjan messuilta, joten pääsen paremmin tutustumaan tarinaan myöhemmin. Mäki jutteli mikrofoniin rennolla tyylillään Laitilan Kukko -mainospaita ruutupaidan alta vilkkuen.

Mielenkiintoisinta oli kuulla Mäen kirjoittamisprosessista. Silmät kiinni ja vaihde päälle, Mäki kuvaili sitä, miten aloittaa uuden kirjan kirjoittamisen. Vuosien myötä etukäteissuunnittelu on vähentynyt. Jos yleensä kirjoissa on alku, keskikohta ja loppu, Mäen mukaan hänen teoksissaan on alun ja lopun välissä sahalaitaa. Pienempiä huipentumia on kirjoissa useita.

akateemisen kirjakaupan osasto helsingin kirjamessuilla
Helsingin kirjamessuilla on sekä kirjakustantamoiden että kirjakauppojen osastoja.

Haastattelut ja muut keskustelutilaisuudet rytmittivät messuvierailuni aikataulua. Välillä kiertelin osastoilla, hypistelin kirjoja ja tein muutamia ostoksia. Tähän mennessä messuilta on tarttunut mukaan seuraavat kirjat:

Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa ja Pintti (pokkareina), Kari Hotakaisen Opetuslapsi (signeerattuna), Reijo Mäen Hotel California ja Outi Pakkasen Pullonkerääjä.

Messuviikolla olin juuri alkanut lukea Olli Jalosen uusinta kirjaa Stalker-vuodet. Lukemiseni lähti hieman kankeasti liikkeelle. Ehdin jo suunnitella, jos nauttisin välipalana jommankumman hankkimistani dekkareista. Ilman sen suurempaa suunnitelmaa osuin perjantai-iltapäivänä Akateemisen kirjakaupan osastolle, jossa oli menossa Olli Jalosen haastattelu.

olli jalonen haastateltavana helsingin kirjamessuilla
Kirjailija Olli Jalonen oli Akateemisen kirjakaupan osastolla haastateltavana uuden kirjansa Stalker-vuodet tiimoilta.

Olin saapunut paikalle kesken haastattelun ja sen kuuntelu jäi myös minulta kesken. Suoraan koulusta messuille saapunut lapseni soitti, ja oli mentävä häntä vastaan. Ehdin kuitenkin kuulla riittävästi, jotta kiinnostuin kirjasta ja sen aiheesta aivan uudella tavalla.

Jalosen kirja Stalker-vuodet alkaa 70-luvun opiskelijapiireistä, jossa päähenkilö suorittaa salaista tehtävää ja raportoi ylemmälle taholle seuraamiensa henkilöiden poliittisista näkökannoista. Haastattelua kuunnellessa ymmärsin, että kirja kertoo yhtälailla tästä nykyisestä ajastamme, jossa aivan vapaaehtoisesti annamme tietojamme itsestämme sosiaalisessa mediassa. Google ja muut tietotekniikkajätit tietävät meistä pelottavan paljon.

Vielä samana iltana jatkoin Stalker-vuosien lukemista ja ahmin yhdeltä istumalla kirjaa ensimmäiset sata sivua. Vaati pienen potkaisun, että lukeminen lähti jälleen liikkeelle. Jos Reijo Mäen Jussi Vares on kotoisin samalta paikkakunnalta kuin minä, niin Olli Jalosen kirjan päähenkilö opiskelee samassa oppilaitoksessa kuin minä aikoinani. Kirjassa on muitakin hauskoja yhtymäkohtia, mikä tekee siitä mielenkiintoisen. Suurin ansio on tietenkin Jalosen inhimillisyyttä korostava kerrontatyyli.

helsingin kirjamessut 2022 helsingin messukeskuksessa
Vierailijoita perjantaina Helsingin kirjamessuilla.

Kaunokirjallisuuden lisäksi Helsingin kirjamessuilla ovat esillä muutkin kirjallisuuden lajit. Lisäksi tänä vuonna on haluttu nostaa esiin ajankohtaisia aiheita. Niistä tärkeimpänä Ukrainan sota ja Venäjän tilanne. Olin ympyröinyt paperisesta messuohjelmasta keskustelutilaisuuden, jossa oli mukana kirjailija Sofi Oksanen.

Onneksi messulehdessä oli kartta, jonka perusteella isossa hallissa pystyi suunnistamaan. Kartasta huolimatta kävelin väärään suuntaan, kun olin menossa kuuntelemaan tilaisuutta, jossa Sofi Oksanen muutaman muun kanssa aikoi esiintyä. Kun Oksanen käveli minua käytävällä vastaan, totesin, että minulla on varmaankin väärä suunta. Käännyin kannoillani ja seurasin ihmisvilinässä etenevää mustanviolettia hiusmassaa.

Keskustelu itsessään oli koskettava. Tilaisuudessa ääneen pääsivät niin Ukrainasta jo vuosia sitten Suomeen muuttanut nainen kuin Venäjältä tänä vuonna Suomeen saapunut mies. Keskustelu käytiin enimmäkseen englannin kielellä. Ukrainalaisnainen halusi vedota suomalaisiin verraten kotimaansa tilannetta talvisotaan vuosina 1939-1940. Ukrainalaiset yrittävät jatkaa jokapäiväistä elämäänsä, mutta sodan kauheudet vaikuttavat koko ajan taustalla.

Venäläinen kulttuurialan edustaja oli lähtenyt kotimaastaan, koska ei hyväksy valtiojohdon tekoja. Putin perustelee hyökkäystä Ukrainaan suoranaisilla valheilla, propagandalla ja salaliitoilla. Olen tänä vuonna seurannut paljon uutisointia Ukrainan sodasta. Tilanne tuli entistä lähemmäs, kun kuuli ja näki oikeita ihmisiä, joita sota on konkreettisesti koskettanut.

kirjoja helsingin kirjamessuilla
Kirjojen lisäksi Helsingin kirjamessuilla on tarjolla kirjailijahaastatteluja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista.

Päivä alkoi jo olla pitkällä, mutta menin vielä viimeisenä kuuntelemaan lähes tunnin kestänyttä keskustelua salaliittoteorioista. Aihe, esillä olleet kirjat ja kaksi kolmesta kirjailijasta olivat tuttuja. Keväällä luin ja arvostelin blogiini niin Markus Tiittulan Taistelu totuudesta kuin Pasi Kiviojan Salaliittoteorioiden ihmemaassa. Huomasin lehdistä ja muualta mediasta, että myös Noora Mattilalta ilmestyi kirja samasta aihepiiristä. Keväällä en enää jaksanut perehtyä kolmanteen samanlaiseen kirjaan.

En kyllästynyt salaliittoteorioihin aiheena. Kyllästyin siihen, miten ne uppoavat väestöön. En voinut enkä vieläkään ymmärrä sitä voimaa, jolla esimerkiksi koronarokotuksia vastustettiin. Hurjimmat väittivät, että rokotuksen mukana ihmiseen injektoidaan 5G-siru. Jotkut uskoivat, että media ja hallitus piilottelevat rokotehaittoja. Koronarokotuksia on annettu yli puolentoista vuoden ajan, enkä vieläkään ole nähnyt tilastoa, jossa ne esimerkiksi olisivat merkittävä työkyvyttömyyttä aiheuttava syy.

Pasi Kivioja, Noora Mattila ja Markus Tiittula.
Vasemmalta Pasi Kivioja, Noora Mattila ja Markus Tiittula.

Vaaraa ns. pudota kaninkoloon eli sitä, että alkaa uskoa salaliittoteorioihin, kannattaa pitää esillä. Keskustelussa käydyt puheenvuorot olivat itselleni enimmäkseen tuttuja, mutta toisto ei haittaa. Venäjä ja sen johtaja Putin on perustellut hyökkäystään Ukrainaan väitetyllä natsihallinnolla, jonka ikeestä Venäjän on vapautettava Ukraina. Uusimmat salaliittoteoriat koskevat seksuaalivähemmistöjä. Venäjällä vähemmistöjen olemassaolo kielletään ja Yhdysvalloissa esimerkiksi trans-ihmisiä koskien levitetään päättömiä salaliittoteorioita.

Salaliittoteoriat ovat poliittisen vaikuttamisen väline. Kaikki kolme kirjailijaa ovat viettäneet aikaa Yhdysvalloissa. He toivat esiin lähestyvät Yhdysvaltain välivaalit, joiden ansiosta salaliittoteoreetikot ovat saaneet lisää vettä myllyynsä. Kuin todistuksena tästä kuulin vielä samana iltana uutisen, jossa kerrottiin Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin aviomiehen Paul Pelosin pahoinpitelystä. Epäillyn pahoinpitelijän blogissa oli julkaistu mm. holokaustin kieltävää äärioikeistolaista materiaalia. Nämä ovat juuri sitä sakeaa salaliittoainesta, jonka vuoksi on oltava varuillaan. Epäileväinen asenne valtaapitäviä, valtamediaa, lääkeyhtiöitä ja esimerkiksi juuri juutalaisia kohtaan on tyypillistä salaliittoteoreetikolle ja se aiheuttaa pahimmillaan väkivaltaisia konflikteja.

noora mattila puhuu salaliittoteorioista
Kaikilla kolmella kirjailijalla on vankkaa kokemusta Yhdysvalloista.

Kirjat tarjoavat parhaimmillaan näköalan ajankohtaisiin aiheisiin mutta myös pakopaikan fiktion maailmaan. Itselleni kirjallisuus ja kirjat tarjoavat sopivasti molempia. Kiinnostun yhteiskunnallisista aiheista, mutta sukellan mielelläni myös muiden keksimiin kuvitteellisiin maailmoihin. Kirjat ovat lähtöisin kirjailijoiden kynästä, mutta ne ovat enemmän kuin kirjailija itse. Sen todistaa jo se seikka, että lukijat käyvät kyselemässä fiktiivisten hahmojen perään näiden ”kantakapakoissa”. Yhtymäkohdat todelliseen maailmaan tai parhaassa tapauksessa omaan elämään tekevät kirjoista mielenkiintoisia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: