Kirja-arvostelu

Kirja-arvostelu: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia

img_4212

Muokattu 21.3.2018 viimeisen kappaleen osalta.

Muokattu 12.7.2018: sisältää kaupallisen linkin.

Kun näen seuraavan kerran urheiluselostaja Oskari Saaren tv:ssä, en voi olla ajattelematta formulakuljettajien vasenta pakaralihasta tai sitä, miksi lahjakas kirjoittaja seisoo tv-ruudussa mikrofoni kädessään.

Saaren ansiokkaasti kirjoittama kirja Voittamisen anatomia (WSOY 2015) on sukellus F1-maailmaan mutta myös tarkka kuvaus lääkäri Aki Hintsan kehittämästä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin mallista.

Yli 300-sivuista kirjaa lukiessa mielenkiinto pysyi yllä alusta loppuun. Kirjan luettuani tulin surulliseksi, että Hintsa menehtyi syöpään loppuvuonna 2016. Mutta kirja jäi elämään.

Hintsan suurimpia oivalluksia oli, että hyvinvointi ei tule menestyksen myötä, vaan toisinpäin. Hintsa jakoi mallissaan ihmisen hyvinvoinnin kuuteen eri osa-alueeseen, joista jokaisen on oltava kunnossa, jotta ihminen voi hyvin ja pystyy sitä myöten menestymään.

Hintsan asiakkaina oli F1-kuljettajia ja liike-elämässä menestyneitä, mutta Hintsa ei epäröinyt auttaa ketään hädässä olevaa.

Hyvinvoinnin tekijät on Hintsan mallissa jaettu kuuteen eri osaan: yleiseen terveyteen, biomekaniikkaan, fyysiseen aktivisuuteen, ravintoon, lepoon ja henkiseen energiaan. Kaikista näistä osa-alueista annetaan konkreettisia vinkkejä ruokavalion koostamisesta unen laadun parantamiseen.

img_4211

Viehättävintä on Hintsan kyky nähdä ihminen kokonaisvaltaisena olentona. Hän sai kuulla arvostelua keskittyessään urheilijoiden valmentamisessa niin paljon henkiseen puoleen. Sitä pidettiin hömppänä, kun Suomessa oli totuttu mittaamaan harjoittelun tehokkuutta hien määrällä.

Psykologisia tekijöitä ei voi kuitenkaan unohtaa, sillä se saattaa olla se pieni ero, joka määrää fyysisesti samalla tasolla olevien urheilijoiden sijoituksen arvokisoissa. Kisoissa vastapuoli voi myös käydä psykologista peliä, jolloin vahva psyyke on olennainen osatekijä.

Ihastuin varsinkin näihin Hintsan teeseihin:

”(…) vahva minuus ei voi perustua kokonaan johonkin, mikä voidaan ottaa pois.” (s. 90)

”On vaikea olla onnellinen, jos tavoittelee koko ajan jotain, mikä on tulevaisuudessa.” (s. 91)

”Matkasta nauttiminen ja hetkessä eläminen ovat yhtä tärkeitä kuin tavoitteiden saavuttaminen ja intohimo.” (s. 92)

Hintsa alkoi kehitellä hyvinvoinnin malliaan sen perusteella, mitä oli kokenut 1990-luvulla Etiopiassa. Hän työskenteli maassa kahteen otteeseen lääkärin tehtävissä ensin helluntaiseurakunnan lähettämänä ja toisen kerran Fidan projekteissa. Hintsa tutustui etiopialaiseen juoksijaan Haile Gerbselassieen ja hänestä tuli lopulta olympiavoittajan perhetuttu.

Etiopiassa työskennellessään Hintsa illallisti usein Gebrselassien perheen luona. Hän pani merkille etiopialaiselle elämäntavalle tyypillisiä piirteitä.

Korkea ilmanala ei voinut olla etiopialaisten juoksijoiden menestyksen syy, sillä muutoin Sveitsin olisi pitänyt kuulua maailman tähtikastiin juoksussa. Erot löytyivät jostain muualta.

Hintsan keskeisimmät huomiot olivat, että Gebrselassien vuorokausirytmi oli hyvin säännöllinen, ruokavalio oli monipuolinen, ravinnerikas ja terveellinen ja perhe oli tiivis ja läheinen. Gebrselassie ei myöskään erotellut juoksija-minäänsä ja perheenisä-minäänsä.

Hintsa oli vaikuttunut. Afrikassa hän näki paljon kurjuutta, mutta myös onnellisuutta, joka oli silmiinpistävää. Urheilijoilla harjoitus oli iloinen sosiaalinen tapahtuma.

img_4214

Gebrselassieen tutustuminen ja muut kokemukset Afrikassa vaikuttivat suuresti Hintsaan ja hänen kehittämäänsä hyvinvoinnin malliin, jossa kaikki lähtee ihmisen sisältä.

Kuka olet, mitä haluat, kuka ohjaa elämääsi, Hintsa kysyi Geneven klinikan asiakkailtaan, kun nämä tulivat tapaamaan lääkäriä selkävaivan tai huonon yöunen vuoksi.

Hintsa sai monet hämilleen, mutta hänen keinonsa tepsivät. Hintsa laittoi näiden ihmisten elämässä pikku hiljaa palasia kohdalleen, ja asiakkaat kokivat syntyneensä uudelleen. Hintsa ei itsekään uskonut virheettömään elämään tai liian suurien muutosten tekemiseen kerralla. Ne eivät nimittäin kestä.

Hintsan persoonasta todetaan kirjassa, että siinä oli ”jotain salamyhkäistä, hyvin omaperäisesti ajattelevaa, unelmia ja uskoa ruokkivaa ja kannustavaa.” (s. 246)

Hintsan taidot ja persoona olivat kantautuneet myös Mika Häkkisen korviin, josta tuli Hintsan ensimmäinen F1-maailman asiakas. Yhteistyö oli tuotteliasta, ja Häkkisen jo lopetettua uransa Hintsan pakeille saapui Kimi Räikkönen. ”Voisitko ruveta tekemään hommia myös minun kanssa samalla tavalla kuin Mikan?” (s. 209), tämä kysyi.

Räikkösen persoonaa kuvastaa hyvin toimintatapa Hintsan asiakkaana. Yhteydenotot olivat alkuun harvoja ja koskivat lähinnä lääkärin ohjeita potilaalle esimerkiksi lääkevalmisteista tai aikaerosta toipumisessa. (s. 210) Ajan kuluessa suhde kuitenkin syveni ja muuttui kokonaisvaltaisemmaksi.

Räikkösestä on kirjaan saatu muutamia hauskoja anekdootteja kuten esimerkiksi se, miten tallipäällikkö vannotti Hintsaa tekemään Räikkösen kanssa kirjallisen sopimuksen, että tämä ”käyttäytyy” kesätauon aikana. Käskyä oli edeltänyt episodi, jossa Räikkönen oli kuvattu sammuneena uima-altaan ääreen puhallettava delfiini kainalossaan. Huonoa peeärrää.

Hintsa teki työtä käskettyä, jotta kirjallinen sopimus saataisiin allekirjoitettua. Hän nappasi sponsorin tarjoaman tupakka-askin ja raapusti siihen ”Tämä on sopimus. Me käyttäydymme kesälomalla.” (s. 220) Räikkönen allekirjoitti ”sopimuksen” ja Hintsa pystyi raportoimaan tallipällikko Ron Dennisille, että sopimus oli allekirjoitettu. Kun luin hauskasta tapauksesta, alkoi päässäni soida Dingon kappale ”Lähetyssaarnaaja”, jossa ”petolinnut saalista odottaa, tuhoon tuomittu lähetyssaarnaaja tupakkiaskin kanteen kirjoittaa.”

img_4213

Moottoriurheilu on vahvasti läsnä, vaikka kyseessä ei ole F1-kirja. Asiasta kiinnostuneille on tosin tarjolla tietoa ”kulissien takaa”. Loppua kohden formulamaailma tulee voimallisemmin esiin ja etenkin Sebastian Vettelistä kirjoitetaan ehkä turhankin paljon.

Jopa Vettelin tuolloinen valmentaja Tommi Pärmäkoski on saanut kirjaan luvun, jossa hän kirjoittaa itse valmennussuhteestaan formulakuljettajaan. Luku on sinänsä ansiokas, eikä sisällön puolesta yhtään turha.

Sivulla 265 todetaan, että ”Vettel oli yksi parhaista Aki Hintsan kohtaamista urheilijoista, varsinkin jos otetaan huomioon formula ykkösten monimutkainen maailma suoritusten ulkopuolisine paineineen ja vaatimukseen.” Ehkä tämä on syy siihen, että juuri Vettel on saanut niin monta sivua kirjasta.

Vettel on myös esimerkki siitä, miten Hintsan malli toimii. Vettelille laadittiin paitsi tarkka harjoitusohjelma, jossa hänen fyysisiä ominaisuuksiaan parannettiin kohtaamaan formula-autolla ajaminen, mutta myös henkiseen puoleen ja muihin hyvinvoinnin alueisiin syvennyttiin.

Voin suositella kirjaa kaikille henkisestä ja fyysisestä sekä ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kiinnostuneille. Joskus sunnuntai-iltapäivisin tv:n ääreen formuloita katsomaan pysähtyneelle moottoriurheilumaailman henkilöt ovat tuttuja, ja heistä on mielenkiintoista tietää enemmän.

Kirja on myös kertomus tunnollisesta lääkäristä, joka oli aina valmis auttamaan, oli kyse sitten MTV3-kuvaajan tikinpoistoista kesken formulaviikonlopun tai antibioottien määräämisestä silmätulehdukseen. Kuka vain halusi apua, Hintsa oli sitä valmis tarjoamaan.

Hintsa ei aina pystynyt elämään kuten opetti, ja hänen ensimmäinen avioliittonsa päättyi eroon. Pienin syy ei ollut ainainen kotoa pois oleminen. Elämän mutkistuttua Hintsa pohti jopa ajavansa autollaan päin rekkaa, mutta ei voinut sitä tehdä läheistensä vuoksi. Tämä tuo inhimillisen puolen esiin ihaillusta ja arvostetusta Hintsasta. Eronsa jälkeen Hintsa meni uudelleen naimisiin sveitsiläisen lentoemännän kanssa, ja kirjan viimeisellä sivulla kuvataan onnellista perhe-elämää Sveitsissä.

img_4213

Oskari Saaren teksti on mutkatonta ja helposti luettavaa. Kirja oli siinäkin mielessä nautinto lukea. Kirjassa yhdistyy vaivatta kuvaus F1-kulisseista ja ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. F1-maailma oli Hintsan metodin suuri koelaboratorio vuosien ajan. Ei tarvitse kuitenkaan olla miljoonia ansaitseva moottoriurheilija tai yritysjohtaja hyötyäkseen kirjan vinkeistä. Ne sopivat ihan kaikille omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille.

Ja mitä formulakuljettajien vasempaan pakaralihakseen tulee, niin sen pitää lajissa olla vahva. Jos vasen jalka ei pysty tuottamaan toistuvaa, jarruttamisen vaatimaa voimaa, vaan kuljettaja joutuu jarruttamaan kaasujalalla, ajamisesta katoaa rytmi, mikä heikentää hänen suoritustaan (s. 168). Tämä ei ehkä niin tärkeä tieto ja paljon muuta löytyy kirjasta, jonka lukemista voin vahvasti suositella. Joudut tosin ehkä miettimään omiakin valintojasi siinä samalla.

**

Tilaan kirjani yleensä netistä. Jos käytät paljon nettikauppoja, rekisteröidy Bonuswayn asiakkaaksi ja kerää ostoksista bonusta! Bonuswayn asiakkaaksi voit liittyä täällä.

Follow my blog with Bloglovin

Yksi kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s