Moni mieltää juoksemisen vain kesäharrastukseksi (en kuulu heihin, jos se on jollekin jäänyt epäselväksi). Jotkut innostuvat alkuvuonna juoksemaan, tähtäävät johonkin kevään tai alkukesän juoksutapahtumaan ja unohtavat juoksemisen loppukesäksi.
Jatkan juoksutreenejä kesällä, kuten tavallisesti. Harjoitusohjelman minulle laatii juoksuvalmentaja Ira Hassinen *, jonka ohjeilla juoksen jo kolmatta kesää. Kesällä 2019 harjoittelin syyskuun Espoo Rantamaratonille ja kesällä 2020 lokakuun alkuun siirretylle Helsinki City Marathonille.
Tämä vuosi on ollut monella tapaa viime vuoden toisinto. Helsinki City Marathon* siirtyi toukokuulta lokakuulle, kuten viime vuonna. Yksi syy harjoitella kesällä on se, että haluan päästä lokakuussa maratonilla vähintään samaan loppuaikaan kuin viime vuonna, eli alittaa neljä tuntia. Olen kuullut jonkun väittävän, että terve mies juoksee maratonin alle kolmessa tunnissa. Minulle ei ole suotu tuollaisia ominaisuuksia, joten pitää harjoitella.

Välillä mietin, että voisin vain juoksennella fiiliksen mukaan ilman tavoitteita. Peruslaiskalla luonteellani se tarkoittaisi aina saman vauhtisia (lue: hitaita) lenkkejä viikosta toiseen. Kunnon kohentuminen ja onnistumisen kokemukset ovat liian hienoja, että haluaisin luopua niistä.
Reilu viikko sitten juoksin 18 kilometrin pitkän lenkin 6:01 min/km keskivauhdilla . Yleensä juoksen pitkät lenkit hitaammin, mutta en hidastellut, koska juoksu kulki. Jälkeenpäin tuntui todella hienolta, että jaksoin juosta sellaisen matkan niin kivuttomasti. Treenit todellakin tuottavat tulosta.
Koko ajan ei kannata pyrkiä aina vain kovempiin tuloksiin. Lopukeväästä juoksin ensin kisavauhtisen kymmenen kilometriä ja kaksi viikkoa myöhemmin virtuaalipuolimaratonin. Huomasin, miten niistä molemmista kesti palautua. Lihasarkuus ja muut selvät fyysiset oireet hävisivät muutaman päivän kuluessa, mutta juoksun iloa ja paloa pitää hetken aikaa tuollaisten rutistusten jälkeen hakea.

Kevyempien harjoitusviikkojen lisäksi joskus tekee hyvää unohtaa juokseminen täysin muutamiksi päiviksi. Viime kesänä päätin jättää eräältä mökkiviikonlopulta lenkkarit kokonaan kotiin, vaikka tuttavan mökki olisi tarjonnut hyvät lenkkeilyolosuhteet ja mahdollisuuden pulahtaa mereen lenkin päätteeksi. Päätin keskittyä kesästä, hyvästä ruoasta ja juomasta ja etenkin seurasta nauttimiseen. Jätin kotiin myös Garminin kelloni, jonka sovellukseen sattui juuri tuona viikonloppuna tulemaan maailmaanlaajuinen häiriö. Mikä yhteensattuma.
Varsinaisen kesälomani aloitan tänä vuonna ennen heinäkuun puoliväliä. Pidän joitain lomapäiviä ennen sitä ja juhannuksena lomailen, koska aatto on valtion virkamiehelle palkallinen vapaa. Juhannuksen aiomme viettää Saimaan rannalla Puumalassa. Myös varsinaiselle kesälomalle on suunnitteilla kotimaanmatkailua.
Viime vuonna pystyin noudattamaan juoksuohjelmaani jopa Lappiin ja Norjaan suuntautuneella road tripillä. Oli oikeastaan mukavaa, että ”piti” juosta reissussa. Päädyin juoksemaan porojen kanssa Kuusamossa ja lampaiden seassa Norjassa. Norjassa oli heinäkuussa lumihuippuisia vuoria ja valaita polskimassa vuonossa. Ilman juoksuharrastusta olisivat nuokin kokemuksen jääneet kokematta.
Vaikka mihinkään pidemmälle ei kesällä lähtisikään, juokseminen pitkin lähiseutujen reittejä riittää jo mukavaksi kesäpuuhaksi ja hyväksi syyksi viettää kesää mieluummin lenkkeillen kuin löhöillen. Otin tänä kesänä vastaan aivan uudenlaisen haasteen, kun aion juosta viisi eri reittiä Helsingissä. Haasteen nimi on Hki Five*, jonka viisi reittiä kulkevat Töölönlahdella, Helsingin keskustassa, Lauttasaaressa, Keskuspuistossa ja Arabianrannassa. Voit lukea haasteesta lisää nettisivuilta, Facebookista tai Instagramista.
Alkanut kesä näyttää oikein hyvältä, ja olen jo ehtinyt saada rusketusraidat urheilukellosta. Pestävien lenkkivaatteiden määrä vähenee murto-osaan, kun ei tarvitse tuubihuivia, takkia tai hanskoja. Viime päivinä on pärjännyt yksillä samoilla sortseilla, koska kaikki muu olisi ollut jo liikaa.

Kesässä yksi erityispiirre on juokseminen helteellä. Hellepäiviä aina osuu muutama kesään, mutta yleensä niitä ei ole vaivaksi asti. Kuumuuteen voi jossain määrin tottua, mutta sitäkin tärkeämpää on kuumalla ilmalla kuunnella oloaan. Jos tuntuu pahalta, on parempi hidastaa.
Jokainen hikoilee eri tavalla, mutta hellepäivinä juomista kannattaa varata vähintään puoli litraa tuntia kohden ja huolehtia nesteytyksestä lenkin jälkeen. Oikein kuumalla voi vaihtaa juoksemisen pidempään pyörälenkkiin tai juosta veden äärelle ja pulahtaa lopuksi uimaan. Mahdollisuuksia on paljon, kunhan osaa ajatella tuttujen rutiinien ulkopuolelle.
Mukavaa lenkkikesää kaikille!
(*Juoksuvalmennus sekä osallistuminen Helsinki City Marathonille ja Hki Five -haasteeseen saatu.)