Osallistuminen haasteeseen saatu.
Jos jokin kuulosta liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä sitä ole. Jotain tällaista mietin, kun juoksin HKI FIVE -haasteen neljättä osuutta Helsingin Keskuspuistossa. Olin etukäteen jännittänyt, pysynkö reitillä, jota pystyin seuraamaan vain nettiin ladatusta kartasta. Kahdeksan kilometrin jälkeen ehdin iloita, että juoksin reitin oikein, kunnes huomasin, että pieleen meni.
Helsingin Keskuspuisto halkoo kaupunkimaisemaa lähes kymmenen kilometrin mittaisena kaistaleena. Metsäisessä puistossa risteilee ulkoilureittien verkosto. Lisäksi pienempiä polkuja on juoksijoiden, maastopyöräilijöiden ja muiden metsässä liikkuvien tarpeisiin.
Oman kotini lähellä on Leppävaaran urheilupuiston metsä, joka tyydyttää tarvettani päästä metsään juoksemaan tai muuten vain kulkemaan. En ole juurikaan käynyt juoksemassa Helsingin Keskuspuistossa, enkä tunne sen reittejä. Se taas on johtanut siihen, että en ole sinne aktiivisesti hakeutunut. Ohjatuilla lenkeillä tai juoksutapahtumissa olen juossut Keskuspuistossa – viimeksi osana Naisten Kymppiä viikko sitten.
Helsingin Keskuspuiston opasteiden puutteellisuus nousi julkisuuteen äskettäin, kun helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ei pystynyt pyöräilemään puiston halki eksymättä. Toden totta, Keskuspuistossa opasteita ja viittoja riittää, mutta määrä korvaa laadun. Kyseessä on onneksi melko kapea metsäkaistale – ainakin puiston eteläosissa, jossa HKI FIVE -reitti kulkee. Todellista metsään eksymisen vaaraa ei ole.
Lähdin Keskuspuiston reitille juoksukaverini Suvin kanssa. Jätin auton Eläintarhan kentän lähelle, josta oli lyhyt matka HKI FIVE -reitin alkupisteeseen Laaksoon. Tarkemmin sanottuna reitti lähti Lasten liikennepuiston vierestä Nordenskiöldinkadun pohjoispuolelta. Apunani reitillä oli netissä olleet kuvalliset ohjeet ja kartta sekä Suvin minua parempi suunnistustaito. Reitti kulki hiekkateitä pitkin, mutta kuten sanottu, niitä risteilee metsässä pitkin poikin.
Kello päälle ja reitille. Kun olisimme takaisin lähtöpaikalla, pitäisi kellon näyttää 10,04 kilometriä. HKI FIVE -haasteen reiteillä merkitsevää ei ole, juokseeko aivan tarkalleen ohjeiden mukaisen lenkin vaan se, että kilometrimäärä tulee täyteen.
Ensimmäinen yllätys tuli taivaalta, kun sadekuuro kasteli meidät. Sellaista ei ollut luvattu ennusteissa. Pohdimme, tuliko laitettua vedenpitävää ripsiväriä ja kihartuisivatko hiukset kosteudesta. Huolemme vesikuuron suhteen olivat kesäsateen kevyitä. Kesäsateen, josta sanotaan, että sen kesä kuivaa minkä kasteleekin.
Keskuspuiston ulkoilureiteillä on vain pieniä korkeuseroja. Ei mitään sellaista, joihin olen Leppävaarassa tottunut. Juoksimme Suvin kanssa alle 6:30 min/km -vauhdilla ja välillä pysähdyimme tarkistamaan reittiä puhelimeltani. Valokuvat risteyksistä ja siitä, mihin niistä piti kääntyä, toimivat parhaina opasteina. Perjantai-iltana kuuden jälkeen ei ollut liikaa muita pyörällä tai jalan liikkuvia. Monen työmatka kulkee Keskuspuiston kautta.
Viiden kilometrin kohdalla reitti teki jyrkän käännöksen takaisin kohti etelää. Olimme tuolloin vielä turvallisesti kehä ykkösen sisäpuolella. Maisemia katsoessa sitä ei heti uskonut, sillä Keskuspuisto on enimmäkseen täyttä metsää. Liikenteen melu toki kuului läheisiltä moottoriteitä ja muilta kulkuväyliltä.
Vilkaisimme jälleen reittiopasteita puhelimeltani: kolme sillan alitusta – selvä juttu. Juoksimme kohti etelää ensimmäisen, toisen ja kolmannen maantie- ja rautatiesillan ali. Tämähän on helppoa. Juttua riitti ja kilometrit kertyivät. Kahdeksan kilometrin kohdalla aloimme pohtia, pitikö jossain kohtaa siltojen jälkeen kääntyä. Olimme tulleet aika pitkään vain suoraan.
Kartan tutkiminen puhelimelta paljasti, että olimme juosseet risteyksen ohi. Jos jatkaisimme suoraan kohti Laaksoa, emme saisi kokoon vaadittua kymmentä kilometriä. Mietimme, mitä tekisimme. Päätimme palata hetken matkaa takaisin ja kääntyä reitille, joka kulki lähempänä puiston länsireunaa. Mistään oikeasta eksymisestä ei ollut kyse, mutta reittiverkosto sai erehtymään.
Juoksuohjelmassani oli tämän päivän kohdalla kahdeksan kilometrin peruskestävyyslenkki, jonka päälle oli tarkoitus tehdä viisi 20 sekunnin spurttia. Juoksulenkistä tuli pidempi, mutta olipa aikaa tehdä kaikki spurtit ohjeen mukaan. Spurtit herättelivät hyvin jalkoja peruskestävyyslenkin päätteeksi.
Pienen eksymisen ja korjausliikkeen jälkeen olimme Suvin kanssa takaisin samassa paikassa, josta lähdimme. Matkaa oli kertynyt yhteensä 10,92 kilometriä, kun reitin ohjeellinen pituus oli 10,04 kilometriä. Aikaa kului 1:10:33 tuntia ja keskivauhti oli 6:28 min/km. HKI FIVE -haasteessa ajanotto on juoksijan vastuulla, joten laitoin tuloslistaan linkin Garmin Connectiin. Nopein aika HKI FIVE -haasteen Keskuspuiston reitillä on tällä hetkellä 45:57 minuuttia.
En juokse haastetta siksi, että olisin kullakin reitillä mahdollisimman nopea. Innostuin haasteesta, sillä sen avulla pääsen tutustumaan uusiin reitteihin ja saan vaihtelua juoksumaisemiin. Olen tähän mennessä juossut viidestä reitistä neljä: Lauttasaari, Töölönlahti, Etelä-Helsinki ja Keskuspuisto. Jäljellä on vielä Arabianranta, jonne suuntaan maratonin jälkeen lokakuussa. Tuolloin aion kävellä, nauttia maisemista ja yrittää tietenkin pysyä reitillä. Eikä harhautuminenkaan haittaa – silloin taatusti löytää jotain uutta.
Jos kiinnostuit HKI FIVE -haasteesta, voit lukea siitä lisää täältä. Tänä vuonna aikaa suorittaa haaste on 31.10.2021 saakka. Hinta on 35 €.
LENKILLÄ 