juoksu

HKI FIVE -juoksuhaasteen viimeinen osa: Arabianranta

Osallistuminen saatu.

Olen kesäkuusta alkaen juossut HKI FIVE -virtuaalitapahtuman reiteillä pitkin poikin Helsinkiä. Aloitin Lauttasaaresta, juoksin Töölönlahden ympäri, kiersin Etelä-Helsingin ja eksyin reitiltä Keskuspuistossa. Viimeisen eli Arabianrannan reilun 11 kilometrin mittaisen lenkin kävin kävelemässä läpi syyslomaviikolla. Tästä urakoinnista saan palkkioksi t-paidan, jota koristaa HKI FIVE -haasteen logo.

Uusi vaatekappale ei ollut syy siihen, että päätin ottaa osaa haasteeseen. T-paidan hinnan olisi voinut myös lahjoittaa WWF:lle Itämeren suojeluun, mutta treenipaidalle löytyy varmasti käyttöä. Osallistuin, koska haaste antoi syyn tutustua juosten ja kävellen paikkoihin, joihin en lenkeilläni normaalisti päädy.

helsinki arabianranta meri
Maisemia Arabianrannasta.
tornitalot kalasatamassa helsingissa
Kalasataman korkeat tornitalot näkyivät hyvin Arabianrantaan.

HKI FIVE -haasteen kulloisenkin matkan voi aloittaa mistä kohtaa reittiä tahansa ja kiertää halutessaan vaikka väärään suuntaan. Tällä kertaa ajoin auton Arabianrantaan lähelle varsinaista lähtöpaikkaa. Löysin autolle kadun varresta kahden tunnin ilmaisen parkkipaikan, josta kävelin lenkkikaverini kanssa reitin lähtöpisteeseen. Molempien päät pyörivät ympyrää, sillä paikka oli varsinkin minulle vieras ja uusi. Olimme etukäteen odottaneet syksyistä ja näyttävää auringonlaskua, mutta pilvet valtasivat alaa taivaalta. Maisemat merenrannassa itäisessä kantakaupungissa näyttivät siitä huolimatta kauniilta.

Olin jo ennen maratonia päättänyt, että kävelen viimeisen HKI FIVE -haasteen reiteistä. Juoksemisesta olisi ollut se etu, että reitin koluamiseen ei olisi kulunut niin paljon aikaa. Toisaalta olin lomalla, eikä minulla ollut kiire minnekään. Reitin varrella tuli selväksi, että käveleminen oli hyvä päätös: pysähdyimme vähän väliä valokuvaamaan ja huokailemaan milloin ruovikon eteen ja milloin pauhaavan kosken äärelle.

hki five virtuaalijuoksu
Arabianrannan reitti kulki mennen tullen kauniin Vanhankaupunginkosken vieritse.
vanhankaupunginkoski helsinki
Helsingin kaupunki on alun perin 1500-luvulla perustettu näihin maisemiin.

Reitti kulki molempiin suuntiin Vanhankaupunginkosken ohitse. Menomatkalla reitti jatkui Viikkiin päin, jossa kävelimme luonnon rauhassa ja peltojen poikki. Aikaisemmilla kerroilla reitillä pysymisen apuna olivat olleet karttakuvat, kirjalliset ohjeet ja valokuvat, jotka juoksija saa ilmoittautuessaan haasteeseen. Reittejä ei ole merkitty maastoon. Nyt minulla on uusi urheilukello, johon voi ladata karttatiedostoja. Reitillä kulkeminen oli huomattavasti helpompaa, kun kello ranteessani näytti suunnan.

Ilta alkoi jo hämärtää, kun pääsimme takaisin Vanhankaupunginkosken äärelle. Reitti kulki padon alapuolelta pitkin ylikulkusiltaa. Vesi pauhasi sellaisella voimalla, että pieniä pisaroita satoi kasvoille. Odottelimme hetken, jos lamput padon päällä olisivat syttyneet ja valaisseet maiseman, mutta sellaista ei tapahtunut. Jatkoimme matkaa.

vanhankaupunginkosken vesivoimalaitos
Vettä pärskyi kasvoille asti, kun ylitimme kosken siltaa pitkin.
ylikulkusilta vanhankaupunginkoski
Ylikulkusilta kosken päällä.

Reitin loppuosa kulki kaupunkialueella kerrostalojen ja muiden rakennusten välissä, mutta päättyi merenrantaan. Siihen jäimme taas ihastelemaan kuutamoa ja kaupungin valoja. Auton pysäköintiaika oli päättynyt seitsemältä ja vasta iltakahdeksalta alkaisi vapaa pysäköinti. Toivoin, ettei kukaan enää siihen aikaan illasta tulisi tarkistamaan pysäköintikiekkoja autojen ikkunoista.

Kalasataman kolme korkeaa tornitaloa erottuivat taivaanrannassa. Tuntui, kuin olisin ollut isommassakin kaupungissa. Ihmisiä oli vähän liikkeellä, mikä kieli siitä, että olimme edelleen turvallisesti pohjolan maaperällä. Täällä moni on jo vetäytynyt talven viettoon kodin seinien sisäpuolelle. Sieltä voi tarkkailla maailman menoa ikkunalasin takaa.

kuutamo meren paalla
Ilta oli jo ehtinyt pimentyä, kun pääsimme takaisin Arabianrantaan.
kalasataman tornitalot illalla
Kalasataman tornitalot näkyivät vielä selvemmin pimeässä illassa.

Kävelimme yli kaksi ja puoli tuntia. Arabianrannan reitti on reilun 11 kilometrin mittainen, mutta omaan kellooni kertyi yli 12 kilometriä, kun painoin sen vahingossa takaisin päälle ja huomasin asian vasta autolla. Saatan olla ajallani tuloslistan hitain, mutta se ei haittaa. Pysäköinninvalvojakaan ei ollut ehtinyt autolleni, vaikka parkkiaika oli kulunut umpeen.

Lenkkikaverini muistutti, että helteellä olimme kaksi kertaa menneet HKI FIVE -reitin päätteeksi mereen uimaan. Tällä kertaa olin pukeutunut paksuun villapipoon ja ulkoiluvaatteisiin. Merivesi ei houkutellut, vaikka näytti kauniilta ja tyyneltä.

ruovikko
Ruovikkoa Viikissä.
helsinki viikki pelto
Reitille mahtui monenlaista maisemaa. Takana näkyvät Viikin pellot.

HKI FIVE -haasteen suorittaminen on ollut hauskaa. Aikaa viiden reitin läpikäymiseen oli viisi kuukautta kesäkuusta lokakuun loppuun asti. Nopeimmat ovat juosseet tai kävelleet kaikki viisi reittiä päivässä ja osa viikon aikana (vielä siis ehtii mukaan!). Itselleni sopi rauhallisempi tahti, sillä kesällä maratonharjoittelun ollessa kuumimmillaan kalenteri oli muutenkin täynnä juoksulenkkejä. Nyt on taas tilaa muullekin ja ennen kaikkea rauhallisemmalle harjoittelulle. Kävelylenkki oli hyvä tapa päättää Helsingin eri kolkkiin tutustuminen.

Lue myös raporttini muista HKI FIVE -haasteen osioista:

Lauttasaari
Töölönlahti
Etelä-Helsinki
Keskuspuisto

2 kommenttia

  1. Oli kivaa kiertää haaste kanssasi! Osa reiteistä muokattiin harjoitusohjelmien pitkiksiksi jatkamalla matkaa reitin päätyttyä.

    Uusiin reitteihin tutustuminen oli ehdottomasti parasta! =)

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: